Kroatiasta ei riemunkiljahduksia kuulu: Seuraavan EU-puheenjohtajamaan väestökato uhkaa maan taloutta: "Jos olisin 20 vuotta nuorempi, ostaisin menolipun Länsi-Eurooppaan"

Maan pikkukaupungeissa ja kylissä katuja koristavat talojen myynti-ilmoitukset, sillä kymmenettuhannet ovat hakeutuneet töihin varakkaampiin EU-maihin paremman elämän perässä.

– Lasten naurua kuuluu aina vähemmän ja vähemmän, sanoo 50-vuotias kasvisten torikauppias Cisnja Cosic Petrinjan kaupungissa, josta joka kahdeksas asukas on lähtenyt kymmenen viime vuoden aikana.

Hänen mukaansa pikkukaupungeissa ei ole töitä.

– Jos olisin 20 vuotta nuorempi, ostaisin menolipun Länsi-Eurooppaan, hänen aviomiehensä Mario jatkaa.

Irlantiin, Saksaan ja Itävaltaan

EU:hun liittymisen jälkeen Kroatian vienti on kasvanut ja maa on saanut EU:lta rahoitusta infrastruktuuri- ja muihin projekteihin. Silti maan keskipalkka on vain runsaat 860 euroa kuussa, ja koko Balkanille tyypillinen korruptio ja nepotismi rehottavat yhä.

Eurostatin tilastojen mukaan runsaat 15 prosenttia työikäisistä kroatialaisista asuu nykyisin ulkomailla. Luku on EU:n toiseksi suurin heti Romanian jälkeen.

Maan 4,2 miljoonasta asukkaasta on virallisten tietojen mukaan muuttanut ulkomaille 190 000 EU:hun liittymisen jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan todellinen luku on lähempänä 300 000:ta.

Zagrebin yliopiston tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa heistä on lähtenyt taloudellisten syiden vuoksi. Toinen merkittävä tekijä on korruptio.

Kroatialaisten suosituimmat kohdemaat ovat olleet Irlanti, Saksa ja Itävalta. Harva aikoo palata.

Koulutut nuoret lähtevät työn perässä

Vaikka maastamuutto on suurin ongelma Kroatian maaseudulla ja pikkukaupungeissa, myös pääkaupunki Zagrebin koulutetut nuoret suuntaavat usein pois.

– Sain tarjouksen, josta en voinut kieltäytyä, kertoo 26-vuotias it-asiantuntija Ivan Krpelnik, joka on työskennellyt Saksassa elokuusta lähtien.

– Täällä työtä ja vaivannäköä arvostetaan paljon enemmän kuin Kroatiassa.

Krpelnikia motivoivat ulkomaille lähtöön myös Kroatian huonot julkiset palvelut, kuten terveydenhuolto.

Väestökato uhkaa taloutta

Maastamuutto on Kroatialle erityisen suuri uhka, sillä sen väestöpohja on pieni, sanoo väestötutkija Stjepan Sterc. Hänen mukaansa maastamuuton ja alhaisen syntyvyyden yhdistelmä voi johtaa demografiseen romahdukseen, joka uhkaa maan taloutta sekä terveydenhuolto-, eläke- ja koulutusjärjestelmiä.

Kroatian talous on lisäksi hyvin riippuvainen turismisektorista, joka pyörii jo nyt naapurimaista tulevan työvoiman varassa.

Pääministeri Andrej Plenkovic onkin kuvaillut maan väestötilanteen olevan avainasemassa Kroatian kansakunnan selviytymisessä.