Kuusi vuotta sitten EU:n jäseneksi hyväksytty Kroatia saattaa hyvinkin olla naapurimaidensa kateuden kohde, mutta Kroatiasta ei riemunkiljahduksia kuulu. Sen sijaan EU-puheenjohtajana vuoden vaihteessa aloittava maa yrittää pysäyttää kansalaistensa joukkopakoa ulkomaille.

Maan pikkukaupungeissa ja kylissä katuja koristavat talojen myynti-ilmoitukset, sillä kymmenettuhannet ovat hakeutuneet töihin varakkaampiin EU-maihin paremman elämän perässä.

– Lasten naurua kuuluu aina vähemmän ja vähemmän, sanoo 50-vuotias kasvisten torikauppias Cisnja Cosic Petrinjan kaupungissa, josta joka kahdeksas asukas on lähtenyt kymmenen viime vuoden aikana.

Hänen mukaansa pikkukaupungeissa ei ole töitä.

– Jos olisin 20 vuotta nuorempi, ostaisin menolipun Länsi-Eurooppaan, hänen aviomiehensä Mario jatkaa.

Irlantiin, Saksaan ja Itävaltaan

EU:hun liittymisen jälkeen Kroatian vienti on kasvanut ja maa on saanut EU:lta rahoitusta infrastruktuuri- ja muihin projekteihin. Silti maan keskipalkka on vain runsaat 860 euroa kuussa, ja koko Balkanille tyypillinen korruptio ja nepotismi rehottavat yhä.

Eurostatin tilastojen mukaan runsaat 15 prosenttia työikäisistä kroatialaisista asuu nykyisin ulkomailla. Luku on EU:n toiseksi suurin heti Romanian jälkeen.

Maan 4,2 miljoonasta asukkaasta on virallisten tietojen mukaan muuttanut ulkomaille 190 000 EU:hun liittymisen jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan todellinen luku on lähempänä 300 000:ta.

Zagrebin yliopiston tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa heistä on lähtenyt taloudellisten syiden vuoksi. Toinen merkittävä tekijä on korruptio.