Israelin demokratian rapautuminen on vaikea pala maan liittolaisille – tutkijan mukaan muutos vie Israelia kohti enemmistön diktatuuria

Israel on perinteisesti kutsunut itseään Lähi-idän ainoaksi demokratiaksi. Tämän näkökulman puolustaminen muuttuu kuitenkin tutkijoiden mukaan aiempaa vaikeammaksi käynnissä olevan oikeusjärjestelmäuudistuksen takia.

Tilanne on hankala myös Israelin tärkeimmille läntisille liittolaisille, jotka ovat perustelleet kumppanuussuhdetta ennen kaikkea yhteisillä arvoilla.

– Kun sitä kuvaa aletaan rapauttamaan ja kyseenalaistamaan myös liittolaisten toimesta, se tekee Israelin demokraattisen luonteen ja Israelin demokratianarratiivin ylläpitämisestä yhä vaikeampaa. Tässä on kyse hyvin vahvasti myös Israelin brändistä, sanoo Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvainen STT:lle.

Sekä Tarvainen että Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta muistuttavat, että Israelin demokratia oli jo valmiiksi vähintäänkin rajoittunutta palestiinalaisalueiden miehittämisen takia.

Israel-konsensus särkynyt Yhdysvalloissa

Uudistuksen merkittävyydestä kertoo se, että jopa Israelin tärkeimmän liittolaisen Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden otti poikkeuksellisella tavalla kantaa maan sisäpolitiikkaan ja kehotti Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua olemaan kiirehtimättä uudistuksen kanssa.

Juusolan mukaan perinteinen Israel-myönteinen konsensus yhdysvaltalaisessa yhteiskunnassa on rikkoutunut. Demokraattipuolueessa Israelia arvostellaan jyrkemmin kuin koskaan.

– Nuorempi polvi amerikanjuutalaisia kokee nyky-Israelin enemmän ja enemmän vieraaksi itselleen.

Israelilla ei vielä ole kuitenkaan suurempaa hätää, sillä kansainvälinen arvostelu on jäänyt sanojen tasolle.

Pitkäaikainen tavoite

Kiistelty uudistus eteni merkittävällä tavalla viime maanantaina, kun maan parlamentti knesset hyväksyi niin sanotun kohtuullisuuslausekkeen poistamisen. Kohtuullisuuslausekkeen avulla korkein oikeus on voinut kumota hallituksen päätökset.

Juusolan mukaan muutos vie Israelia kohti enemmistön diktatuuria. Taustalla vaikuttaa se, ettei Israelilla ole perustuslakia.

– Tämän takia korkein oikeus Israelissa toimii sekä vetoomustuomioistuimena että eräänlaisena perustuslakituomioistuimena. Jälkimmäisessä roolissa sen merkitys on ollut tavattoman suuri, Juusola kertoo.

Netanjahun hallituskoalitio koostuu oikeistopuolue Likudin ohella äärioikeistolaisista ja ortodoksijuutalaisista puolueista. Juusolan mukaan oikeistolla on ollut jo vuosikymmenien ajan tavoitteena heikentää korkeimman oikeuden asemaa.

Uudistuksen vastustajat pelkäävät, että jatkossa enemmistöhallitus pystyy viemään läpi minkä tahansa päätöksen ilman kunnollista laillisuusvalvontaa. Esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen asemaa voidaan heikentää ja poliisille voidaan sallia kovemmat otteet.

Enemmistö vastustaa

Oikeusjärjestelmäuudistusta on vastustettu kuukausien ajan valtavissa mielenosoituksissa. Kyselyjen mukaan enemmistö israelilaisista vastustaa uudistusta, ja sen runnominen läpi onkin syönyt hallituskoalition suosiota.

– Israelin juutalaisen yhteisön sisällä kahtiajako on ennennäkemätön, Tarvainen kertoo.

Hallituksella on knessetissä 64 paikkaa 120:stä, mikä on Israelissa viime vuosiin nähden vankka enemmistö. Tarvaisen mukaan hallitusta ei voi kuitenkaan luonnehtia vahvaksi, ja yhtenäisyys voi joutua koetukselle kun paine hallitusta kohtaan kasvaa.

Lue myös: Laajat protestit kuohuttavat Israelissa – tästä kiistellyssä lakiuudistuksessa on kyse