Terroristijärjestö Hamasin 7. lokakuuta Israeliin tekemä hyökkäys, jossa yli 1 400 ihmistä surmattiin, sai erityisesti länsimaat asettumaan voimakkaasti Israelin tueksi. Kohta kuukauden jatkunut Gazan kaistan pommitus ja lähes 10 000 kuollutta palestiinalaista ovat kuitenkin saaneet länsirintaman rakoilemaan, kertoo suomalaistutkija.
– Nyt kun tilanne on pitkittynyt, niin ehdoton lännen tuki alkaa vähän rakoilla. Valtavirran länsidiplomatia yrittää nyt tehdä samaan aikaan kahta asiaa: vannoa ehdotonta tukea Israelille ja samalla yrittää edistää humanitaarista tulitaukoa ja gazalaisten siviilien suojelua, kertoo Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvainen STT:lle.
Siviiliuhrien valtavan määrän vuoksi länsimaiden asukkaat ovat mobilisoituneet sodanvastaisiin mielenosoituksiin Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ja kansalaistensa painostamina länsijohtajat ovat tuenosoitustensa rinnalla alkaneet antaa "hellästi lausuttua" kritiikkiä myös Israelille, Tarvainen sanoo.
Tutkija luonnehtii länsimaiden suorittavan nyt diplomaattista nuorallatanssia, jossa yritetään miellyttää sekä Israelia että arabimaita, jotka vaativat sodalle loppua.
Lähi-itää kiertävä Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken on kertonut Yhdysvaltojen kannattavan humanitaarista tulitaukoa, josta Israel on toistaiseksi kieltäytynyt.
Suomalaistutkija vetäytyi Kyprokselle
Suomalaistutkija työskenteli aiemmin lähellä tapahtumien keskipistettä Länsirannalla Ramallahissa, josta hän on kuitenkin nyt siirtynyt evakkoon Kyprokselle. Syynä oli Israelin miehittämän Länsirannan heikentynyt turvallisuustilanne.
– Länsirannan tilanne muuttuu päivä päivältä huonommaksi. Siellä paikat ovat tosi eristettyjä toisistaan, liikkuminen on vaikeata, ihmiset eivät pysty menemään töihin ja ruokakuljetukset ovat harventuneet. Väkivalta on myös kasvussa, varsinkin siirtokuntalaisten tekemä väkivalta, Tarvainen sanoo.
Israelilaiset siirtokuntalaiset ovat hyökänneet Länsirannalla palestiinalaisten kimppuun sodan alettua, kertoo muun muassa Financial Times.
