Isän hyväksikäyttötuomio kaatui hovissa: Lapsi on voinut keksiä tarinan isänsä osallisuudesta

Itä-Suomen hovioikeus on hylännyt isän saaman 3,5 vuoden vankeustuomion lapsensa törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hovioikeus katsoi, että lapsen haastattelussa oli tehty useita virheitä, mikä alensi lapsen kertoman näyttöarvoa.

Syytteiden mukaan isä oli muun muassa työntänyt sormiaan, legopalikan ja sukupuolielimensä 7-vuotiaan tyttärensä emättimeen.

Käräjäoikeudessa syyksilukeminen perustui siihen, mitä lapsi oli kertonut haastattelussa. Hovioikeus päätyi kuitenkin arvioimaan lapsen uskottavuutta toisin kuin käräjäoikeus oli tehnyt.

Rikosepäily heräsi sijaiskodissa

Lapsi oli ollut sijoitettuna pois kotoa parivuotiaasta lähtien. Epäillyn rikoksen tekoaikaan hän oli tehnyt yökylävierailuja vanhempiensa luokse.

Hyväksikäyttöepäilyt heräsivät, kun lapsi oli sijaiskodissa työntänyt esineitä sukupuolielimeensä.

Hovioikeus kiinnitti huomiota siihen, ettei lapsen kertomus ollut syntynyt oma-aloitteisesti eikä yhtäjaksoisesti, vaan yksittäisinä vastauksina sijaisäidin kysymyksiin.

Kun lasta myöhemmin haastateltiin, lapsi kertoi oma-aloitteisesti, että hän oli laittanut esineitä sukupuolielimeensä jo ennen rikoksen väitettyä tekoaikaa. Kun haastattelija oli kysynyt, mistä lapsi oli saanut tietää, että sellaista voi tehdä, lapsi oli nimennyt isänsä, mistä haastattelija oli heti antanut hänelle positiivista palautetta.

Ylipäänsä hovioikeus katsoi, että haastattelija oli vahvistanut lapsen käsitystä, että toden puhuminen tarkoittaa sijaisäidille jo kerrotun mahdollisimman tarkkaa toistamista.

Muu näyttö ei tukenut syytteitä

Hovioikeus katsoi, että sijaisäidin kysymysten perusteella lapsi oli ymmärtänyt, että esineiden työntäminen sukupuolielimeen on hyvin moitittavaa.

Oikeuden mukaan ei voitu sulkea pois sitä mahdollisuutta, että lapsi oli keksinyt tarinan isänsä osallisuudesta puolustellakseen omaa toimintaansa.

Oikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että lapsen elämäntilanne oli tuohon aikaan kuormittava kahdessa kodissa asumisen vuoksi. Jutussa ilmeni myös, että lapsi oli jo varhaislapsuudessa altistunut pornografialle.

Vaikka lapsen kertomus sisälsi oikeuden mukaan myös uskottavalle kertomukselle ominaisia piirteitä, se katsoi, ettei muu näyttö tukenut syytteitä. 

Lue myös:

    Uusimmat