Mainos

Lastenhoitajaa syytetään törkeästä hyväksikäytöstä: 5-vuotias vantaalaislapsi kertoi pussanneensa parikymppisen miehen pippeliä leikin yhteydessä – käräjäoikeus hylkäsi syytteen, mutta syyttäjä valittaa

Parikymppistä lastenhoitajaa syytettiin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa, sillä miehen hoidettavana ollut 5-vuotias lapsi oli kertonut pussanneensa miehen penistä leikin yhteydessä. Lapsen mukaan idea oli tullut lastenhoitajalta.

Käräjäoikeus ratkaisi asian miehen hyväksi. Syyte kaatui näytön puutteeseen. Syyttäjä on kuitenkin valittanut tuomiosta Helsingin hovioikeuteen ja asian käsittely saattaa siten jatkua.

Syyttäjän näkemyksen mukaan mies oli leikin yhteydessä sanonut lapselle, että leikissä voisi "pelastua" pussaamalla hänen penistään. Syyttäjän mukaan mies oli maannut selällään sohvalla, paljastanut peniksensä tai saanut lapsen ottamaan sen esille ja saanut lapsen koskettamaan sitä huulillaan.

Syyttäjän käsitys tapahtumista perustuu lapsen kertomaan.

Lastenhoitaja on kiistänyt koko syytteen. Hänen mukaansa hän oli kyllä leikkinyt lapsen kanssa, mutta ei ollut puhunut tälle mistään "pippelin pussaamisesta".

Lastenhoitaja: Lapsi riuhtaisi housuja alas itse

Mies oli kertomansa mukaan maannut sohvalla, sillä leikissä oli kuulunut esittää kuollutta. Hänen mukaansa lapsi oli yllättäen tarttunut kiinni hänen housuihinsa, saanut niiden löysät napit avautumaan ja onnistunut vetämään hänen boksereitaan alas siten, että osa hänen peniksestään oli mahdollisesti tullut näkyviin.

Tämän jälkeen lapsi oli miehen mukaan mahdollisesti pussannut, tai ainakin yrittänyt pussata hänen peniksensä yläosaa. Lapsen pää oli miehen mukaan hänen alapäänsä kohdalla, eikä hän tarkkaan nähnyt tai ymmärtänyt tapahtunutta, sillä tilanne oli yllättävä, hämmentävä ja nopea.

Miehen mukaan hänellä ei ollut mitään mahdollisuutta estää lasta.

Oikeudessa mies kuvaili tapahtumapäivänä hoidettavana olleita lapsia erittäin villeiksi. Tapahtuneen johdosta hän ei kertomansa mukaan halua enää koskaan hoitaa itselleen tuntemattomia lapsia.

Isä oli kotona

Välikohtaus sattui 5-vuotiaan lapsen perheen kotona viime vuonna.

Mies oli tapahtuma-aikaan lastenhoitopalveluita tarjoavan yhtiön palveluksessa, ja kutsuttu hoitamaan perheen lapsia vanhempien töiden ajaksi. Lasten isä oli tapahtuma-aikaan kotona, mutta töiden parissa.

Isä ei nähnyt tilannetta, mutta kuuli siitä vielä samana päivänä perheen syödessä lounasta.

Isän mukaan lapsi oli spontaanisti kertonut syömisen ohella, että hän oli "pussannut [lastenhoitajan] pippeliä".

Isä oli kutsunut poliisin selvittelemään asiaa, sillä hänen mukaansa lastenhoitaja ei ollut kysyttäessä selostanut tapahtunutta kovin tarkasti tai avoimesti. Hänen mukaansa lastenhoitaja oli kysyttäessä kertonut leikistä, joka "oli karannut vähän käsistä".

Kaksi kertomusta vastakkain

Oikeudessa vastakkain oli siis kaksi erilaista kertomusta. Käytännössä asiaa jouduttiinkin arvioimaan lähinnä lapsen ja lastenhoitajan vastakkaisten versioiden perusteella.

Käräjäoikeus piti lapsen kertomusta mahdollisena.

Kertomusta kuitenkin oikeuden mukaan heikensi se, että lapsi ei ollut halunnut kertoa tapahtuneesta poliisille kovinkaan paljoa. Lapsi ei ollut kertonut mitään oma-aloitteisesti ja vastannut vain muutamaan kysymykseen. Joihinkin hän ei ollut vastannut ollenkaan ja osaan "en kello" tai "en jaksa".

Poliisi oli myös pannut merkille, että lapsi oli kuulusteluissa erittäin vilkas ja levoton.

Syytettä tuki jonkun verran sen sijaan se, että lapsen käytös oli perheen kertoman mukaan muuttunut tapahtuman jälkeen. Lapsella oli myös todettu traumaperäinen stressireaktio.

Oikeus kuitenkin katsoi, ettei stressireaktion voida suoraan katsoa johtuvan lastenhoitajasta. Lapsi oli oikeuden mukaan saattanut joka tapauksessa kokea tapahtuman, poliisien paikalle tulon ja kuulustelut ahdistaviksi.

Käräjäoikeus: Ei riittävää näyttöä

Lastenhoitajan kertomusta pidettiin oikeudessa johdonmukaisena.

Mies oli käräjäoikeuden arvion mukaan kyennyt täydentämään kertomustaan ja sen yksityiskohtia kysyttäessä. Miehen eduksi katsottiin myös se, että hän oli lähtenyt selvittämään asiaa poliisin kanssa melko avoimesti ja pysynyt kertomuksessaan jutun edetessä.

Myös miehen väite helposti avautuvista housuista katsottiin näytön valossa täysin mahdolliseksi.

Eri kanteilta tapausta punnittuaan oikeus päätyikin toteamaan, ettei lastenhoitajan syyllisyydestä ole riittävää näyttöä.

– Syyte asiassa on perustunut asianomistajan kertomaan, jonka tueksi esitetty välillinen näyttö ei kokonaisuutena arvioiden ole riittävää asianomistajan kertomuksen virheettömyyden varmistamiseksi ja [lastenhoitajan] esittämän vaihtoehtoisen tapahtumainkulun poissulkemiseksi, oikeus muotoili ratkaisussaan.

Syyte törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä hylättiin.

Asia ratkaistiin Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa kuluneen syksyn aikana. Lainvoimaa tuomio ei kuitenkaan ole vielä saanut, ja syyttäjä on valittanut tuomiosta Helsingin hovioikeuteen.  

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja