Mustassa vedessä lilluu leluja, huonekaluja ja muovia. Haju on kuvottava. Tämä on osa Rio de Janeiron Guanabara-lahtea, jossa olympialaisten purjehdukset järjestetään.
- Tämä on 20 vuoden puhdistustöiden tulos, sanoo riolainen biologi Mario Moscatelli ironisesti Ilha do Fundaon etelärannalla.
Hän viittaa 1990-luvulla aloitettuun puhdistusohjelmaan, johon on käytetty miljardeja euroja laihoin tuloksin.
- Esimerkiksi tuo vastarannalla oleva puhdistuslaitos toimii puoliteholla. Kaupunki rakensi laitoksen, mutta ei putkia, jotka yhdistäisivät sen taloihin.
Moni Rion muistakin vesialueista on huonossa kunnossa. Reuters uutisoi hiljattain tutkimuksista, joissa Guanabaralta ja monilta rannoilta löydettiin vaarallista sairaalabakteeria.
Lupauksia ei toteutettu
Kun Rio vuonna 2009 nimettiin olympiaisännäksi, järjestäjät lupasivat, että 80 prosenttia vesistöistä puhdistetaan.
- On rakennettu teitä ja tunneleita, mutta vedet ovat yhtä saastuneita kuin ennenkin, Moscatelli sanoo.
Ongelmana on se, ettei kaupungissa ole toimivaa jäteveden keräys- ja puhdistusverkostoa. Kuuden miljoonan asukkaan jätevesistä alle puolet puhdistetaan. Myös jätteidenkeräys on retuperällä.
- Tämä roska ja jätevesi tulee läheisistä faveloista (köyhien asuinalueilta). Kaikki päätyy jokiin ja sieltä lahteen.