Aasian rantoja tyhjennetään hiekasta – seurauksena saaria jopa kadonnut: Tästä on kyse

Eroosio vaivaa jo pitkiä rannikkokaistaleita muun muassa Kambodzhassa, Malesiassa ja Vietnamissa. Ilmiöön perehtynyt fysikaalisen kemian tohtori Martin Williams kertoo muutaman indonesialaisen saaren jopa hävinneen kokonaan, kun niiden rannat tyhjennettiin hiekasta.

– Hiekkarannat suojelevat rannikoita eroosiolta. On täysin vastuutonta poistaa tämä suoja varsinkin, kun meriveden pinta on nousemassa ilmastonmuutoksen myötä, Hongkongissa 30 vuotta asunut Williams sanoo.

Hiekan ja soran ruoppaaminen joenpohjista on samalla johtanut lukuisten vesistöjen saastumiseen. Mahtavan Mekongjoen suurella, hedelmällisellä suistoalueella joenrannat kärsivät lisäksi alati pahenevasta eroosiosta.

– Indonesiassa, Malesiassa ja Vietnamissa tilannetta on pidetty niin vakavana, että hiekan ja soran vientiä on nyt rajoitettu tai kielletty kokonaan. Paikallisten ympäristöjärjestöjen mukaan uusia sääntöjä ei kuitenkaan ainakaan vielä noudateta, Williams sanoo.

Päätähuimaavaa betoninkulutusta

Kiinassa hiekan ja soran kysyntä lisääntyy jatkuvasti. Betonia ja asfalttia tarvitaan, kun kaupungit laajentuvat, ja uusia moottoriteitä sekä luotijunaratoja rakennetaan ympäri maata.

Kiinassa kulutettiin peräti kolme kertaa enemmän betonia viime vuosikymmenellä kuin Yhdysvalloissa koko 1900-luvulla. Kaupungistumisen odotetaan jatkuvan ainakin pari vuosikymmentä, joten betonin ja asfaltin kysyntä ei vähene pitkään aikaan.

– Hiekan- ja soranotto on Kiinassa jo tuhonnut ympäristöä siinä määrin, että toiminta on kielletty suurilla alueilla. Esimerkiksi pisimmästä joesta Jangtsesta ja sen sivujoista ei saa enää ottaa maa-ainesta, Williams toteaa.

Maahan tuodaan siksi yhä enemmän hiekkaa ja soraa. Kiinalaiset alukset ovat rahdanneet hiekkaa jopa kaukaisesta Mosambikista.

– Mosambikilaiset suuttuivat, kun ilmeni, että hiekanoton aiheuttama eroosio oli pilannut useita neitseellisiä hiekkarantoja. Eroosion seurauksena erään rannan lähellä oleva taajama tuhoutui kaiken kukkuraksi tulvissa, Williams kertoo.

Aavikoista ei ole apua

Kiinassa hiekasta ei sinällään ole puutetta, sillä aavikoilla sitä on yllin kyllin. Tätä hiekkaa ei kuitenkaan voida käyttää betonin tai asfaltin valmistukseen.

– Tuulieroosio on muokannut aavikkojen hiekanjyvät pyöreiksi. Ne eivät siksi kiinnity toisiinsa tarpeeksi hyvin, Williams selittää.

Aiemmin ei ollut taloudellisesti kannattavaa valmistaa betonia myöskään merenpohjasta ruopatusta hiekasta. Tällaistakin hiekkaa käytetään nyt yhä enemmän, vaikka siitä täytyy ensin poistaa ruostuttava suola.

YK:n ympäristöohjelman UNEP:n mukaan kalakannat ovat pienentyneet rannikkojen läheisyydessä, kun merivesi on ruoppauksen vuoksi samentunut ja likaantunut. Ympäristöohjelma varoittaa hiekan- ja soranoton johtavan lisäksi pohjaveden tason heikkenemiseen suurilla alueilla.

UNEP on eräässä raportissaan kuvaillut hiekkaa ottavia ja kauppaavia yrityksiä "hiekkamafiaksi". Ohjelma toteaa yritysten aiheuttavan tuhoa kiertämällä ympäristölakeja lukuisissa maissa.

Jättihanke ihmetyttää Hongkongissa

Valtavia määriä hiekkaa ja soraa käytetään myös täyttöaineena, kun uutta maata vallataan merestä. Pientä Singaporea pidetään tämän alan mestarina, sillä yli 20 prosenttia vauraan saarivaltion pinta-alasta koostuu täyttömaasta, joka aiemmin oli merta.

Kiinassakin on vallattu suuria maa-alueita merestä. Toiminta on aiheuttanut niin vakavia ympäristöongelmia, että kaikki kaupalliset maanvaltaushankkeet kiellettiin kolme vuotta sitten.

Autonomisen Hongkongin epäsuosittu johto on silti päättänyt rakennuttaa keinotekoisen saaren mereen nykyisen finanssikeskuksen länsipuolelle. Mittakaava on huikea, sillä yli miljoonan ihmisen on määrä asua saarella.

Johtajat perustelevat hanketta Hongkongissa vallitsevalla asuntopulalla. Perustelua pidetään siltä osin epäjohdonmukaisena, että saarella asunnot valmistuvat aikaisintaan noin 15 vuoden kuluttua.

– Suunnitelma on järjenvastainen. Vaikutusvaltaiset rakennusyritykset ovat tietysti innoissaan, sillä niille hanke on suoranainen kultakaivos, Martin Williams kommentoi.

Hongkongin johto ei ole kertonut, mistä tarvittava maa-aines hankitaan. Hongkongissa ei ole enää yhtäkään hiekan- tai soranottopaikkaa, joten täyttöaineet on tuotava ulkomailta.

– Voin kuvitella, etteivät johtajat ole edes tietoisia siitä, että käyttökelpoisesta hiekasta ja sorasta on puutetta. Liiallisen hiekan- ja soranoton seurauksista keskustellaan ylipäänsä aivan liian vähän, Williams summaa.

Lue myös: Yksikään maailman mahtimaista ei yllä ilmastotavoitteisiinsa, varoittaa järjestö: "Maiden tulee miettiä valintojaan"