Maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin heinäkuussa 1991 Helsingin Esplanadin puistosta. Kyseessä oli suuri mediatapahtuma, jonka keskiössä oli "ensimmäisen" puhelun soittaja pääministeri Harri Holkeri. Nokialla tuolloin työskennelleen insinööri Pekka Longan mukaan ensimmäinen puhelu soitettiin kuitenkin jo tunteja tuota aiemmin.
GSM-verkon avajaistilaisuus oli kansainvälinen mediatapahtuma sekä Nokialle että verkon ostaneelle matkapuhelinoperaattori Radiolinjalle. Helsingin keskustaan oli kokoontunut runsain joukoin ihmisiä, ja Suomi oli valmis tekemään historiaa koko maailman edessä. Avajaispuheessaan Holkeri julisti GSM-verkon avatuksi peräti seitsemällä kielellä, ja lava oli koristeltu Euroopan lipuilla.
Tapahtumassa pääministeri Harri Holkeri soitti historiankirjoihin jääneen GSM-puhelun Kaarina Suoniolle, joka oli tuolloin Tampereen apulaiskaupunginjohtaja. Maailman ensimmäisen puhelinsoiton haluttiin menevän ongelmitta, ja tekniikan piti olla kunnossa suurta hetkeä varten.
Insinööri teki historiaa
Medialta tietämättä, Nokian insinööri Pekka Lonka sai tehtäväkseen varmistaa verkkoyhteyden toimivuutta kulissien takana.
Lonkan mukaan hän oli henkilö, joka soitti ensimmäisen puhelinsoiton. Tuon testipuhelun vastaanotti Marjo Jousinen, joka oli tuolloin sihteeri Nokialla. Puhelinkeskustelu oli tavanomainen, ja kaksikko jutteli niitä näitä.
– Marjo siinä höpötti kaikenlaista. Ei se sisältö ollut sen kummempaa, eikä sillä ollut väliä. Se tärkein pointti oli, että Nokian jätkät säätivät koko ajan puhelun laatua, Lonka muistelee.
Kyseessä oli testi, jonka aikana Nokian teknikot säätivät ääniaaltoja ja varmistivat yhteyden laatua. Testaus oli välttämätöntä, sillä virheisiin ei ollut varaa hetkenä, kun koko maailma seuraa vierestä.
– Jos olisi pannut Holkerin Harrin siihen soittamaan ja sanonut, että "sori kyllä se kotona meni", niin se ei olisi ehkä kelvannut Harrille, Lonka sanoo pilke silmäkulmassa.
Uudistuksella irti lamasta
Vuonna 1991 GSM-verkko oli merkittävä tekninen uudistus, jollaista ei ollut samassa laajuudessa missään muussa Euroopan maassa. GSM-puhelinta kutsuttiin Eurooppa-henkisesti "europuhelimeksi" ja se oli suuri askel kohti uudempaa digitekniikkaa.
Verkkoa markkinoitiin täysin häiriövapaana yhteytenä, joka kuului kuin CD-soitin. Avajaispuheessaan Holkeri kuvailee Radiolinjan europuhelimella tehtyä puhelua "soittona irti lamasta".
GSM-yhteys nousi nopeasti maailmanlaajuiseksi uudistukseksi, ja verkon käyttöönotosta tuli yksi Nokian kansainvälisen menestyksen kulmakivistä. Nokian innovaatiotoiminta oli merkittävä avain Suomen taloudelliseen nousuun 1990-luvun lamasta.
Katso myös: Eduskunnassa on ennenkin jarrutettu – 1994 kansanedustaja piti kuusituntisen puheen ja Väyrynen haki petivaatteet.
6:05
