Syksyllä uutisoidun poikkeuksellisen insestitapauksen aikaan Oulun lastensuojelussa oli useita ongelmia, käy ilmi STT:n selvityksestä.
Lastensuojelun asiakas saattoi esimerkiksi jäädä ilman perhe- tai turvakotipaikkaa, sillä järjestämiseen ei annettu rahaa, sanoo 2000-luvun alussa Oulussa työskennellyt sosiaalityöntekijä.
-Ostopalveluihin tarvittiin asiakasohjausryhmän lupa. Resurssien puuttuessa päätös oli usein kielteinen, vaikka sosiaalityöntekijän mielestä tuki olisi ollut tarpeen.
-Joskus toimivat palvelut lopetettiin vastoin perheen pyyntöä, koska säästöjä piti löytyä.
Sosiaalityöntekijän mukaan 2000-luvun alussa alettiin puhua "turhista asiakkaista".
-Johto alkoi puhua siitä, että meillä oli ikään kuin turhia asiakkaita, että niitä pitää siivota pois. Tietysti sosiaalityöntekijät tekevät niin, jos ei ole lastensuojelun tarvetta. Meillä ei kuitenkaan ollut aikaa selvittää, onko tarvetta vai ei.
Sosiaalityöntekijä esiintyy jutussa poikkeuksellisesti nimettömänä.
Oulun käräjäoikeus tuomitsi tytärtään vuosia hyväksikäyttäneen miehen lokakuussa kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Rikos tapahtui vuosina 1999-2008.
Esitutkinnan mukaan tytöstä oli tehty useita lastensuojeluilmoituksia, mutta sosiaalityöntekijät eivät ottaneet tätä huostaan. Useat abortit olivat viranomaisten tiedossa. Insestistä ei tiedetty, ennen kuin tyttö kertoi siitä vuonna 2010 ja lastensuojelu teki tutkintapyynnön poliisille.
Asiakasmäärät ylisuuria monissa kunnissa
Sosiaalityöntekijöiden työtä vaikeutti rahapulan lisäksi iso asiakasmäärä. Yhdellä työntekijällä saattoi olla kerralla satakin asiakasta, sosiaalityöntekijä sanoo. Hänen mukaansa vuoteen 2008 asti työhön kuuluivat myös kiireelliset sijoitukset ja huostaanottojen valmistelu.
Lastensuojelun erikoistutkija Tarja Heino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että sosiaalityöntekijällä voi olla kerralla 10-15 lasta, jos nämä ovat sijoitusuhan alla.
Heinon mukaan ylisuuria asiakasmääriä on ollut muuallakin kuin Oulussa.
”Huostaanottoa ei todennäköisesti suunniteltu”
Oulun sijoituksista ja huostaanotoista päättävä jaosto ei koskaan käsitellyt insestin uhriksi joutuneen tytön tilannetta, sanoo vuosina 2001-2008 hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana ollut Raimo Järvenpää (sd.).
Lastensuojelun palveluyksikköpäällikkönä 2000-luvulla toiminut Siskomaija Pirilä ei halua puhua "vanhasta asiasta".
Vuosina 2006-2009 sosiaalipalvelujen johtajana toiminut Mirja Saarni sanoo, ettei tiedä asiasta niin hyvin, että osaisi kommentoida.
Vuoteen 2008 asti sosiaali- ja terveystoimen päällikkönä ollut Jari Mäki-Runsas ei vastannut useisiin STT:n soittopyyntöihin.
Virkarikosepäilyt vanhentuivat
Insestijutun tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jussi Hyrkäs sanoo, että Oulun yliopistollisen sairaalan ja sosiaalitoimen henkilökuntaa olisi ollut syytä epäillä virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska nämä eivät ilmoittaneet mahdollisesta hyväksikäytöstä poliisille.
Poliisin mielestä hälytyskellojen olisi pitänyt soida useiden aborttien vuoksi.
Jutun tutkinta jäi viime vuonna sikseen.
-Syyttäjä totesi, että syytä epäillä -kynnys ylittyisi, mutta syyteoikeus vanheni vuonna 2013.
Hyrkäs katsoo, että epäiltyjä olisi varmasti ollut useita, sillä ilmoitusvelvollisuus on kaikilla viranomaisilla.
3:23
