Asiantuntija Vilja-Eerikan ja Oulun tapauksista: "Lastensuojelussa ei vieläkään kohdata lasta" – puutteet johtaneet vakaviinkin tapauksiin

Lastensuojelussa ei edelleenkään kohdata ja kuunnella riittävästi lasta itseään, sanoo erityisasiantuntija Jaana Tervo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).

Tervo uskoo, että juuri puutteet lapsen kohtaamisessa ovat aiheuttaneet sekä takavuosina Helsinkiä kuohuttaneen Vilja-Eerikan kuoleman että Oulun vuosien 1999–2008 hyväksikäyttöjutun.

Kaleva uutisoi poikkeuksellisesta hyväksikäyttöjutusta viikonloppuna. Lehden haastattelema nainen kertoi isänsä käyttäneen häntä vuosia hyväksi. Muun muassa mustelmista ja alaikäisen lapsen toistuvista aborteista huolimatta epäilty rikos ei jäänyt vuosikausiin lastensuojelun haaviin.

Tervo itse on työskennellyt sosiaalityöntekijänä Oulun lastensuojelussa 1990- ja 2000-luvulla, mutta ei ole hoitanut hyväksikäyttöjuttua. Hänen mukaansa työntekijöitä Oulussa oli ja on yhä liian vähän.

– Kuulemani mukaan työntekijöitä on liian vähän asiakasmääriin nähden. Asiat ovat kehittyneet Oulussa paljon, mutta sellaista sieltä kuulee vieläkin.

Oulun sosiaalijohtaja Arja Heikkinen kertoo, että yhdellä sosiaalityöntekijällä on tällä hetkellä Oulussa keskimäärin 45 asiakasperhettä. Hän kiistää, että työntekijöitä olisi liian niukasti.

Heikkisen mukaan takavuosien pahimpina aikoina yhdellä työntekijällä saattoi olla keskimäärin 60 asiakasperhettä.

Myös Tervo näkee Oulussa muutosta parempaan. Esimerkkinä hän mainitsee akuutin tiimin, jonka tehtävänä on selvittää kiireelliset asiat nopeasti. Tiimi on perustettu vuosien 1999–2008 tapahtumien jälkeen. 

Sosiaalityöntekijä: Paljon on jäänyt tekemättä Vilja Eerikan tapauksen jälkeen 8:48

Käytäntö ja laki ristiriidassa? 

STT uutisoi viime keväänä Helsingin lastensuojelua seuranneiden sidosryhmäläisten havaitsemista puutteista lastensuojelussa. Lastensuojelua läheltä seurannut kertoi muun muassa tapauksesta, jossa lastensuojeluilmoitusta ei ollut kirjattu kolmeen viikkoon. Toisessa tapauksessa sosiaalityöntekijä oli huomannut vasta kahden vuoden työskentelyn jälkeen, että perheessä on muitakin lapsia.

Yhdeksi ongelmaksi Helsingin lastensuojelua tuntevat nostivat sen, että lapsia ja perheitä ei kontaktoida välttämättä viikon sisällä ilmoituksesta. Helsingin lastensuojelun johtaja Saila Nummikoski tulkitsi keväällä, että laki ei tätä myöskään välttämättä edellytä.

Oulun sosiaalijohtaja Heikkinen sanoo, että sosiaalityöntekijät eivät aina tapaa perheitä viikon sisällä ilmoituksesta.

– Jos on akuutti asia, pyrimme tapaamaan lasta ja perhettä. Aina emme kuitenkaan ehdi tavata viikon sisällä, Heikkinen sanoo.

THL:n Tervon mukaan lapsen ja tämän perheen tilanne olisi syytä selvittää viimeistään viikon sisällä ilmoituksesta.

– Kyllä lain henki on totta kai se, että perheitä pitäisi kontaktoida jo seitsemän vuorokauden sisällä. Ei tarvetta muuten voida tietää, koska eihän kukaan selvännäkijä ole, Tervo sanoo.

STT:n keväisessä jutussa myös sosiaalioikeuden emeritusprofessori Pentti Arajärvi piti selvänä, että lain henkenä on kontaktoida perheitä viikon sisällä lastensuojeluilmoituksesta.

Ongelmia ympäri Suomea 

Lastensuojelun tila puhuttaa muuallakin kuin Oulussa ja Helsingissä. Tervon mukaan osassa kunnista asia koetaan tärkeäksi, mutta toisissa kunnissa lastensuojelu ei toimi kunnolla.

– Voi olla kaksi vierekkäistä kuntaa, jossa toisessa lastensuojelu toimii ja toisessa ei.

Tervo kritisoi myös valvonnan resursseja, joita hän kuvaa todella vähäisiksi.   

Lue myös:

    Uusimmat