Ilmastonmuutos tuo etelän sieniä Suomeen – asiantuntija: metsille tuhoisat sienitaudit voivat levitä lämpötilan noustessa

– Se on ollut kiistaton totuus 2000-luvulla, että syksyt pitenevät. Pakkaset eivät tule niin aikaisin kuin aikaisemmin eikä lumenpeite, mikä estää sienestämisen, Salo sanoo.

Video: Sieniä voi kasvattaa myös kotona.

Tänä vuonna lämmin ja kuiva kesä myöhästytti sienestyskautta, mutta vastaavasti kausi pitenee loppupäästä.

– Elokuu oli ihan tyhjä, syyskuun alkupuolella rupesi tulemaan sieniä, kun tuli vettäkin. Nytkin on poikkeuksellisen lämmintä ja sienikausi jatkuu edelleen. Etelä-Suomessa on ollut silmiinpistävän hyvä sienikausi, sienikirjailija Lasse Kosonen kuvailee tilannetta.

Toinen seuraus lämpenevästä ilmastosta on eteläisten sienilajien ilmestyminen pohjoisemmaksi.

– Perinteisiä eteläisiä lajeja, joita on esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa, alkaa esiintyä myös Etelä-Suomessa lehtipuuvaltaisissa metsissä tai lehdoissa, Salo sanoo.

Myös suppilovahveron esiintyvyys on lisääntynyt, mutta Salo ei varmuudella osaa sanoa, liittykö se ilmastonmuutokseen. Vielä 1980–1990-luvulla suppilovahveron esiintyvyys painottui Etelä- ja Keski-Suomeen, mutta nykyään sientä tavataan Salon mukaan myös Metsä-Lapin alueella.

Lämpö voi tuoda sienitaudit ja tuhosienet

Pitkällä aikavälillä Salo ennustaa metsänkuvan muuttuvan, mikä samalla vaikuttaa puiden kanssa symbioosissa elävien sienten esiintyvyyteen. Ilmastonmuutos näkyy myös luonnonilmiöissä, kuten paikallisesti lisääntyvissä myrskyissä.

– Kun on paljon lahotettavaa materiaalia, lahottajasienet lisääntyvät. Monet sienitaudit voivat lisääntyä, kun lämpötila nousee, eikä se kohtele havumetsiäkään hyvin, Salo sanoo.

Hänen mukaansa tämä saattaa myös johtaa metsille tuhoisien sienilajien leviämiseen.

Tulevina vuosisatoina Salo arvelee herkkutattien ja männynherkkutattien vetäytyvän Pohjois-Suomeen, kun kuusien ja mäntyjen määrät vähentyvät Etelä-Suomessa.

Suppilovahveroita löytyy yhä runsaasti

Joitakin sienilajeja on tänä vuonna esiintynyt selvästi enemmän kuin tavallisesti. Lasse Kososen mukaan lahottajasieniä kasvaa tällä hetkellä metsässä paljon.

– Oranssihiippoa, jota en välttämättä ole nähnyt edes viiden vuoden välein, on ollut joka paikassa, hän sanoo.

Myös lahovalmuskaa ja valevahveroa on hänen mukaansa ollut silmiinpistävästi esillä. Syötävistä sienistä suppilovahveroita löytyy yhä runsaasti.

Kosonen ei lähde arvailemaan, miten pitkään ruokasieniä vielä pystyy keräämään.

– Ei tässä kukaan osaa ennustaa. Jonakin päivänä yhtäkkiä tulee yöpakkaset, ja siinä sitten ollaan.