Ilmastonmuutos on siirtänyt monien lintujen muuttoaikoja jopa useita viikkoja, yksi viipyilijä on laulujoutsen

Ilmastonmuutos on vaikuttanut asiantuntijan mukaan selvästi niiden lintujen muuttoaikoihin, jotka saapuvat Suomeen varhain keväällä ja lähtevät myöhään syksyllä.

BirdLife Suomi -järjestön tiedottaja Jan Södersved kertoo, että monien lajien muuttoajat ovat muutaman vuosikymmenen kuluessa siirtyneet useita viikkoja.

–  Esimerkiksi laulujoutsenten poismuuton huippu oli noin 30 vuotta sitten marraskuun alkupuolella, nykyään marraskuun loppupuolella. Viime vuonna uudenvuodenpäivä oli lajin vilkkain muuttopäivä, Södersved sanoo.

Sen sijaan niiden lajien muuttoon, jotka saapuvat Suomeen viimeisinä ja lähtevät ensimmäisinä, ilmaston lämpeneminen ei juuri ole vaikuttanut. Näillä lintulajeilla muuttomatkat ovat pisimpiä. Ne lähtevät matkaan perinnöllisen ajastuksensa perusteella eivätkä säiden mukaan.

Viileä alkukesä lykkäsi pesintää

Tänä vuonna viileä alkukesä vaikutti siten, että monet muuttolintulajit saapuivat Suomeen tavallista myöhemmin. Samalla myös pesintä siirtyi myöhemmäksi, joten linnut ovat lähteneetkin myöhemmin.

Loppusyksyn muuttajat taas ovat lähteneet liikkeelle samoihin aikoihin kuin viime vuosina muutenkin. Esimerkiksi kurjet ovat muuttaneet pääosin toissa viikolla, kertoo Södersved.

–  Jos lokakuu jatkuu pitkään lämpimänä, joidenkin lajien muutto saattaa siirtyä myöhempään, hän arvioi.

Valkoposkihanhia sadoin tuhansin

Euroopan lintujärjestöjen EuroBirdwatch-tapahtumaan osallistuu tänä viikonloppuna kymmeniätuhansia ihmisiä Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Suomessa muuttolintuja tarkkailee Södersvedin mukaan tuhansia ihmisiä viikonlopun aikana.

Tänään näyttävintä antia oli valkoposkihanhien syysmuutto. Hanhia nähtiin sadantuhannen, jopa kahdensadantuhannen yksilön parvina.

–  Näyttävimmät keskittymät ovat Kymenlaaksosta Pohjois-Karjalaan, kertoo Södersved.

Tänään nähtiin Kemiönsaaressa Varsinais-Suomessa muun muassa sinipyrstö ja tulipäähippiäinen, molemmat Suomessa harvinaisia pikkulintuja. Päivän mittaan havaittiin myös muutamia taiganuunilintuja. 

Tulipäähippiäinen ja hippiäinen perustivat sekapesän Helsingissä

Yksi ilmastonmuutoksen ilmiöistä on se, että tulipäähippiäinen on tänä vuonna pesinyt Suomessa tiettävästi ensimmäisen kerran. BirdLife Suomi -lintujärjestön tiedottaja Jan Södersved kertoo, että Helsingissä ilmeisesti tulipäähippiäiskoiras on pariutunut suomalaisen hippiäisnaaraan kanssa.

–  Poikaset ovat risteymiä. Yllättävän monilla lähisukuisilla linnuilla risteytyminen on ihan mahdollista, Södersved kertoo.

Pesän löysivät Suomen ympäristökeskuksen työntekijät Helsingin Pihlajasaaresta, jossa he retkeilivät kesäkuun alussa.

Tulipäähippiäinen elää normaalisti etelämpänä Euroopassa. Lajin lähimmät vakituiset pesimäalueet ovat Liettuassa ja Puolassa. Viime vuosina se on levinnyt uusille alueille pohjoiseen.

Tulipäähippiäisen tunnistaa muun muassa mustasta silmäjuovasta, jota tavallisella hippiäisellä ei ole. Myös lajien laulutapa on erilainen.

Suomessa tulipäähippiäisiä on tämän kesän aikana nähty kymmenkunta. 


Lue myös:

    Uusimmat