Luontoliiton mukaan osa lajeista häviää ja osa voittaa, kun keväät varhaistuvat.
Voikukka kukkii ikään kuin väärään vuodenaikaan, sanoo Luontoliiton ympäristötiedottaja Milla Aalto.
– Voikukan kukinta mielletään niin, että on toukokuu ja vihreät nurmikot. Toinen on valkovuokko, joka on ollut perinteisesti äitienpäivän kukka. Valkovuokot kukkivat nyt monin paikoin jopa runsaasti, Aalto sanoo STT:lle.
Varhainen kevät on herättänyt kevään merkit eloon aikaisin. Leskenlehti alkoi Aallon mukaan kukkia ensimmäisen kerran jo maaliskuun alussa ja etelässä niiden kukinta alkaa olla paikoin ohi.
– Haarapääskyä, perinteisen kevätlorun lintua, on näkynyt jo aika pohjoisessakin. Pääsky on hyönteissyöjä, ja nyt on ollut sen verran hyönteisiä lennossa, että pääskykin on saapunut.
Lorun mukaan pääskysestä ei ole kesään päivääkään, mikä kertoo siitä, että pääskynen on ilmaantunut tänä vuonna Suomeen aikaisin.
Aallon mukaan Luontoliitto on saanut paljon havaintoja liikkeellä olevista matelijoista Kevätseuranta-kampanjan kautta. Muun muassa käärmeet ja sisiliskot ovat jo ilmaantuneet paistattelemaan päivää.
Kevät on tullut myös kaupunkeihin. Kevätseurannan teemana on tänä vuonna urbaani kevät, ja krookusten sekä punarintojen lisäksi kaupungeissa on tehty havaintoja muun muassa jäätelökojujen aukeamisesta.
– Ja katujen lakaisukoneita on ilmoitettu ihanan paljon kevätseurantaan. Ihmiset tykkäävät siitä kevään merkkinä, Aalto sanoo.
Aallon mukaan aikainen kevät ei ole kaikille lajeille hyväksi, sillä esimerkiksi metsäjänis on vähentynyt talven lyhenemisen myötä. Jänis ei ehdi vaihtaa talviturkin väriä tarpeeksi nopeasti ennen kevättä, Aalto sanoo, ja siksi se on valkoisine turkkeineen altis pedoille lumien sulettua.
– Se ei ehdi mukautua, koska turkin värin vaihtuminen on todella pitkän ajan myötä kehittynyt evoluution tulos, eikä se ehdi reagoida näin nopeaan ilmaston muuttumiseen.
Voittaja kamppailussa on Aallon mukaan rusakko, jonka talviturkin väri on harmaa. Rusakkokanta on hyötynyt ilmastonmuutoksesta ja runsastunut jatkuvasti.
Keskelle aikaista kevättä voi myös tulla takatalvi, joka voisi olla kohtalokas hyönteisiä syöville linnuille ja esimerkiksi ampiaisille, jotka ovat Aallon mukaan nekin alkaneet heräillä.
Lintujen kevätmuutto on noin viikon etuajassa lämpimien säiden vuoksi, kertoo STT:lle lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö Birdlifen viestintäasiantuntija Jukka Hintikka.
Ensimmäiset hyönteissyöjät, kuten kehrääjät ovat saapuneet Hintikan mukaan Suomeen varsin aikaisin. Tämä johtuu äskettäisistä hellelukemista Latviassa ja Liettuassa.
– Ensimmäiset käenpiiat ovat olleet todella aikaisessa. Kirjosieppoja ja leppälintuja on myös saapunut moneen paikkaan selvästi enemmän kuin normaalivuosina, Hintikka kertoo.
Lisäksi suuri määrä hanhia lensi Länsi-Suomeen hyvin aikaisessa vaiheessa kevättä. Nyt hanhet ovat jo levittäytyneet laajemmalle alueelle.
Aivan viime aikoina on Hintikan mukaan tehty epätavallisen paljon havaintoja harjalinnusta, joka on Suomessa harvinainen laji.
– Niitä havaitaan normaalisti Suomessa muutamia huhtikuussa, mutta nyt niitä on kuitenkin ollut selkeästi kaksinumeroinen määrä, Hintikka kertoo.
Hintikan mukaan lintujen kevätmuutto kestää puolisen vuotta. Ensimmäisinä Suomeen tulevat lähellä talvehtivat lajit. Tammikuussa Suomeen saapui merihanhi, joka on talvehtinut todennäköisesti Etelä-Ruotsissa tai Tanskassa.
Länsi- ja Etelä-Euroopassa talvehtivat lyhyen matkan muuttajat ovat jo suurimmaksi osaksi saapuneet Suomeen. Pitkän matkan muuttajia eli muun muassa Afrikassa talvehtivia lintuja alkaa saapua huhtikuun loppupuolella.
– Ihan viimeinen kevätmuuttaja on oikeastaan lapinuunilintu, joka tulee kaukaa kaakosta. Niiden kevätmuutto jatkuu juhannukselle.
Ilmaston lämpeneminen on aikaistanut Hintikan mukaan lintujen kevätmuuttoa.
– Etenkin lähellä talvehtivat vesilinnut, jotka seuraavat säätä, tulevat selvästi varhaisemmin. Samanlaista aikaistumista ei näy tropiikissa talvehtijoissa.
Ilmaston lämpenemisen myötä ovat runsastuneet muun muassa tikli ja pähkinänakkeli, jotka ovat molemmat leviämässä pohjoiseen päin. Sen sijaan ilmastonmuutoksesta ovat kärsineet esimerkiksi riekko, sinirinta ja järripeippo, joiden levinneisyyden eteläraja hivuttautuu kohti pohjoista, Hintikka kertoo.