Maailman johtajat kokoontuivat maanantaina New Yorkiin YK:n ilmastokokoukseen. Tulokset ovat kuitenkin jääneet jäivät laihoiksi, kun suuret maat eivät ilmoittaneet merkittävistä toimista päästöjen hillitsemiseksi.
Toimitusjohtaja Jouni Keronen Climate Leadership Coalition -yhdistyksestä oli tiistaina Huomenta Suomi-ohjelmassa keskustelemassa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta yrityksiin.
Ilmastokokouksen hyvänä asiana hän piti sitä, että Venäjä ilmoitti liittyvänsä Pariisin ilmastosopimukseen. Nykyisellä tahdilla sopimuksen tavoitteita ei kuitenkaan tulla saavuttamaan.
– Lämpeneminen, sulaminen ja hiilidioksidipitoituus kiihtyvät. Luonto ei anna tässä armoa ja jossain vaiheessa tulee se tilanne, että on pakko ryhtyä rajumpiin toimiin. Toivottavasti nopeammin kuin hitaammin, Keronen toteaa.
Milloin tilannetta voi sanoa kriisiksi?
Keronen arvioi, että kansalliset parlamentit voisivat saada aikaan päätöksiä ilmastokriisin ratkaisemiseksi, jos olisi olemassa yksimielisyys kriisin vakavuudesta ja sen määritelmästä.
– Oli kyseessä sitten poikkeustila, kriisitila tai hätätila, niin se voisi mahdollistaa nopeammat ratkaisut. Jos niin ei tehdä, voi edessä olla eräänlainen kieltotalous, jossa matkustaminen ja liha laitetaan kortille. Jos sekään ei auta, alkaa näyttää jo aika ikävältä, maalailee Keronen.
Politiikan tasolla ilmastonmuutoksen torjunta voi vaikuttaa tuskallisen hitaalta. Jouni Keronen korostaakin yritysten ja kuluttajien roolia. Hänen johtamansa yhdistyksen missio on, että ilmastonmuutoksen pitää olla parempaa bisnestä kuin vanha liiketoiminta.
Esimerkiksi biopolttoaineiden ja -materiaalien sekä kasvispohjaisten lihankorvikkeiden valmistamisessa ollaan Suomessa erittäin pitkällä. Ratkaisevaa on hänen mukaansa se, että hiilidioksidipäästöille pitää määritellä kunnon hinta.
– Vain 20:lle prosentille kasvihuonekaasupäästöistä on määritelty jonkinlainen hinta. Ilmakehä on kuin ilmainen kaatopaikka, ja silloin uusien ratkaisujen on vaikea tulla markkinoille.