Ilmastonmuutoksen torjunnalla on kiire ja se vaatii suuria muutoksia yhteiskuntien ja ihmisten toimintaan. Mari Pantsarin ja Jouni Kerosen tänään julkaistun ilmastokirjan mukaan nyt pitäisi julistaa kansainvälinen ilmastohätätila. Kirjassa myös pohditaan, kenen pitäisi johtaa muutosta. Tekijöiden mukaan johtajuutta tarvitaan kaikilta: poliitikoilta, yrityksiltä ja kansalaisilta.
Tilanne näyttää uhkaavalta. Nykymenolla ilmasto lämpiää 3-4 asteella tällä vuosisadalla ja seuraukset ovat kohtalokkaat. Tänään julkistetun Tienhaarassa - Johtajuus ilmastonmuutoksen aikakaudella -kirjan viesti on selvä.
– Tärkein viesti on se, että ilmastonmuutos etenee huolestuttavan nopeasti ja tällä hetkellä meidän ratkaisumme siihen eivät ole lainkaan riittäviä, kiteyttää toinen kirjoittajista, Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Jouni Keronen. Climate Leadership Coalition on ilmastoratkaisuja kehittävä yritysverkosto.
Tarvitaan systeeminen ratkaisu
Tekijöiden mielestä yksittäiset päästövähennystoimet eivät enää riitä vaan tarvitaan systeeminen ratkaisu.
– Meidän pitää laskea, paljonko voidaan vielä päästää hiilidioksidia ilmakehään, saada sille riittävä hinta ja investointeja nopeasti liikkeelle, koska ilman investointeja ei pystytä muuttamaan maailmaa vähähiiliseksi, toteaa toinen kirjan kirjoittajista, Sitran johtaja Mari Pantsar. Pantsar johtaa Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teemaa.
Ongelma on tiedossa, samoin ratkaisut, mutta toteutus ontuu. Kenen siis pitäisi ottaa ilmastojohtajuus käsiinsä? Tekijöiden mukaan kaikkien.
– Niin poliittisten päättäjien, maiden, hallitusten, YK:n, yritysten, kaupunginjohtajien ja myös tavallisten kansalaisten eli kaikessa toiminnassa huomioidaan päästöjen vähentäminen, listaa Pantsar.
Kansainvälinen ilmastohätätila on käsillä
Kirjassa ehdotetaan, että YK:n pitäisi julistaa kansainvälinen ilmastohätätila.
– Niinkuin kaikissa kriiseissä, olisi hyvä olla määriteltynä asteikot, missä vaiheessa on poikkeustila, missä vaiheessa hätätila ja missä vaiheessa on kriistila ja miten toimitaan, jos rajapyykki ylittyy, selittää Keronen.
Suomeen ja muihin maihin Pantsar ja Keronen ehdottavat perustettavaksi vaalikaudet ylittävää parlamentaarista ryhmää seuraamaan ilmastopolitiikkaa ja sen toteuttamista.
– Tarvittaisiin tällainen ylihallituskautinen ryhmä, joka osoittaisi jatkuvuutta. Silloin ei olisi pelkoa siitä, että aina, kun tulee uudet eduskuntavaalit, vanhoja päätöksiä perutaan ja linjaukset muuttuvat. Isossa-Britanniassa tällainen ryhmä jo on, huomauttaa Pantsar.
Ilmastonmuutoksen torjunta piristää taloutta
Usein ajatellaan, että ilmastonmuutoksen torjunta romuttaa talouden ja tekee arkielämästä kurjaa. Kirjan mukaan asia on päinvastoin.
– Jos ilmastonmuutosta ei torjuta, homma uhkaa karata käsistä eikä nykymuotoista sivilisaatiota voida ylläpitää. Sen sijaan ilmastonmuutoksen torjuminen tulee tuottamaan paljon uutta liiketoimintaa, yritystoiminnan kasvua, vientiä, työllisyyttä ja sitä kautta voidaan ylläpitää meidän hyvinvointiyhteiskuntaa, perustelee Keronen.
Ratkaisuja tehtävä jo tällä vaalikaudella
Sekä Pantsar että Keronen muistuttavat, että nyt on kiire.
– Meidän pitäisi saada globaalit päästöt puolitettua seuraavan 10 vuoden aikana ja päästöt pitäisi globaalisti kääntää laskuun jo ensi vuonna. Maailman päästöthän kasvoivat viime vuonna ja niin käy varmaan myös tänä vuonna, uskoo Pantsar.
– Päätöksiä pitää tehdä tällä vaalikaudella, tämän hallituksen, eduskunnan ja europarlamentin on tehtävä vaadittavat päätökset. Jos odotetaan viisi vuotta, aletaan jo olla myöhässä, toteaa Keronen.