Kansalaisaloitteet vetävät nuoria puoleensa tasa-arvoisena vaikutuskeinona – tutkija: "Aloitteiden avaamista 16-vuotiaille voisi harkita"

Samaan aikaan tiedetään, että nuorten äänestysaktiivisuus on muita heikompaa. Åbo Akademissa tehdyn analyysin perusteella uusi vaikuttamistapa vetoaa erityisesti nuoriin ikäryhmiin.

Tutkimuksessa selvisi myös, että kansalaisaloite on tasa-arvoinen vaikutuskeino milleniaali-ikäpolven keskuudessa. Esimerkiksi koulutustaustalla ei ollut vaikutusta aloitteiden allekirjoittamiseen. Tulos oli poikkeuksellinen, koska korkea koulutus yleensä lisää poliittista osallistumista.

Vielä yllättävämpi tulos oli, että pienituloisuus ei vähentänyt nuorten osallistumista aloitteisiin vaan päinvastoin lisäsi sitä.

Väitöskirjatutkija Janette Huttunen huomauttaa, että monesti uudenlaisten osallistumiskeinojen pelätään lisäävän eriarvoisuutta poliittisessa aktiivisuudessa. Huolena on, että niistä innostuvat vain hyväosaiset ja muiden ääni jää vielä aiempaakin enemmän marginaaliin.

– Kansalaisaloitteeseen tämä ei tutkimuksemme mukaan päde, sillä se vetää puoleensa hyvin eri taustasta tulevia nuoria ihmisiä.

Nuoret naiset aktiivisempia

Tuloksista selviää myös, että nuoret naiset allekirjoittavat aloitteita hieman useammin kuin miehet.

Lähteenä käytetyssä vaalitutkimuksessa oli vastaajina liki 1 600 eri-ikäistä suomalaista. Kasvokkaiset haastattelut teki TNS Gallup. Tutkijat painottivat vastauksia sen varmistamiseksi, että ne edustavat koko väestöä. Vertaisarvioitu tutkimus ilmestyi kansainvälisessä Young-tiedejulkaisussa.

Huttunen huomauttaa, että tutkimus tarkastelee vuonna 2012 käynnistyneiden kansalaisaloitteiden kolmea ensimmäistä vuotta. Ainakin tänä aikana aloitteet selkeästi kiinnostivat nuoria ikäryhmiä. Tuoreempaa dataa aiheesta voidaan odottaa uusista vaalitutkimuksista.

Voisivatko muutkin uudistukset, kuten sähköinen äänestäminen, aktivoida nuoria poliittisesti? Huttunen näkee arvoa demokratiaa lisäävissä innovaatioissa, vaikka ei itse kannatakaan sähköistä äänestämistä tietoturvariskien takia.

– Koska nyt on jo löydetty nuoria kiinnostava osallistumiskeino eli kansalaisaloite, sitä pitäisi mielestäni kehittää ja vahvistaa. Harkita voisi esimerkiksi aloitteen avaamista 16-vuotiaille.

Madaltaa kynnystä osallistua

Nuorten vähäisestä äänestysaktiivisuudesta on oltu huolissaan. Esimerkiksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 20-vuotiaista äänesti vain runsaat 40 prosenttia. Osuus oli liki puolet pienempi kuin 70-vuotiailla.

Miksi kansalaisaloitteet sitten näyttävät vetoavan paremmin nuoriin ikäryhmiin? Tutkijan mukaan eräs syy voi olla se, että diginatiiveille on luontevaa asioida sähköisessä kansalaisaloite.fi-palvelussa. Samoilla linjoilla on Tampereen ammattikorkeakoulussa media-alaa opiskeleva Petra Toivonen.

– Nuoret liikkuvat enemmän netissä. Aloitteen allekirjoittaminen verkossa on matalan kynnyksen mahdollisuus vaikuttaa asioihin.

Toivonen ei ole itse allekirjoittanut kansalaisaloitteita, mutta on törmännyt niistä käytyyn keskusteluun Facebookin supersuositussa Naistenhuone-ryhmässä. Siellä on esimerkiksi käsitelty aloitetta mielenterveyspalvelujen terapiatakuusta ja ihmetelty, miksi norpan suojelualoite sai enemmän kannattajia kuin seksuaalirikosten kovemmat rangaistukset.

Yhteen asiaan on helpompi ottaa kantaa

Opiskelukavereista Viivi Turpeinen kävi allekirjoittamassa kellonajan siirtelyä vastustavan aloitteen. Saara Sundelin sen sijaan ei ole käynyt kannattamassa kansalaisaloitteita, mutta on allekirjoittanut kadulla esimerkiksi turkistarhauksen lopettamista ajavan adressin. Hän huomauttaa, että nuorille ei ole välttämättä helppoa ottaa selkoa puolueista ja löytää sieltä sellaista, jossa omat arvot ovat samanlaisia kuin itsellä.

– Kansalaisaloitteen allekirjoittaminen ainakin tuntuu siltä, että saa aikaan jotain näkyvää.

Toivonen arvelee, että jos sopivaa puoluetta oikeisto–vasemmisto-akselilta ei ole löytynyt, yhteen asiaan keskittyvää kansalaisaloitetta on helpompi kannattaa. Myös tutkija katsoo, että aloitteiden keskittyminen yksittäiseen asiaan madaltaa nuorten kynnystä osallistua. Heidän ei tarvitse tietää kaikkea mahdollista politiikasta eikä päätöksentekoprosesseista.

– Nuoret ovat kiinnostuneita yhden asian liikkeistä. Heillä vaikuttamiskeinoja ovat myös esimerkiksi boikotit ja ilmastolakot, Huttunen listaa.

Moni allekirjoittaja myös tiedostaa, että kansalaisaloite ei ole vain väline konkreettisiin lakimuutoksiin. Sen avulla voi myös nostaa tärkeitä asioita keskusteluun.