Vuoden 2015 vaalitutkimuksen perusteella selviää, että 19–34-vuotiaista 49 prosenttia oli kannattanut ainakin yhtä kansalaisaloitetta, kun vanhemmissa ikäryhmissä allekirjoittaneita oli liki puolet vähemmän.
Samaan aikaan tiedetään, että nuorten äänestysaktiivisuus on muita heikompaa. Åbo Akademissa tehdyn analyysin perusteella uusi vaikuttamistapa vetoaa erityisesti nuoriin ikäryhmiin.
Tutkimuksessa selvisi myös, että kansalaisaloite on tasa-arvoinen vaikutuskeino milleniaali-ikäpolven keskuudessa. Esimerkiksi koulutustaustalla ei ollut vaikutusta aloitteiden allekirjoittamiseen. Tulos oli poikkeuksellinen, koska korkea koulutus yleensä lisää poliittista osallistumista.
Vielä yllättävämpi tulos oli, että pienituloisuus ei vähentänyt nuorten osallistumista aloitteisiin vaan päinvastoin lisäsi sitä.
Väitöskirjatutkija Janette Huttunen huomauttaa, että monesti uudenlaisten osallistumiskeinojen pelätään lisäävän eriarvoisuutta poliittisessa aktiivisuudessa. Huolena on, että niistä innostuvat vain hyväosaiset ja muiden ääni jää vielä aiempaakin enemmän marginaaliin.
– Kansalaisaloitteeseen tämä ei tutkimuksemme mukaan päde, sillä se vetää puoleensa hyvin eri taustasta tulevia nuoria ihmisiä.
Nuoret naiset aktiivisempia
Tuloksista selviää myös, että nuoret naiset allekirjoittavat aloitteita hieman useammin kuin miehet.