Hyväntahtoisuus suomalaisten tärkein arvo

Suomalaiset ovat hyväntahtoista väkeä - ainakin, jos laajaan arvotutkimukseen on uskominen. Hyväntahtoisuus on pysytellyt arvolistan kärjessä koko 1990-luvun, eivätkä asetelmat muuttuneet edes laman kiperimpinä vuosina.

Tänään Suomen Punaisen Ristin 125-vuotisjuhlavuoden avajaistilaisuudessa arvotaustojamme esitellyt tutkija kertoo, että vain kolme prosenttia suomalaisista kuuluu taloudellista pärjäämistä korostavaan ryhmään.

- Auttaminen ja muiden huomioon ottaminen ovat suomalaisten vahvimpia perusarvoja, SPR:lle tutkimuksen tehnyt valtiotieteiden tohtori Martti Puohiniemi huomauttaa.

Suomalaiset ovat hyväntahtoisuudessaan muutenkin perinteisten arvojen perään. Vajaa kolmannes kannattaa yhdenmukaisuuteen, tuttuihin ratkaisuihin sekä turvallisuuteen tukeutuvia arvoja ja suurin piirtein saman verran suomalaisista kuuluu ns. altruistien eli muiden hyvää ajattelevien ryhmään.

- Omaa etuaan korostavia egoisteja on vain kolme prosenttia ja uutta etsiviä ja vaihtelunhaluisia "itsenäisiäkin" ainoastaan kuusi prosenttia. Sen sijaan oman mielihyvänsä ohjaamia hedonisteja on 20 prosenttia loppujen seitsemän prosentin kuuluessa eriytymättömien ryhmään, Puohiniemi valottaa.

Laman myötä arvot "käyttöön"

Puohiniemi huomauttaa, että arvoluokittelu ei koskaan ole yksiselitteisen aukoton. Ihmisluonto on sen verran monimutkainen, ettei arvomaailmamme koskaan seiso vain yhden tai kahden arvon varassa. Myös hyväntahtoisuudessa ja hyväntahtoisuudessa löytyy eroja, sillä toinen on toista avarakatseisempaa.

Universalismi on hyväntahtoisuuteen läheisesti liittyvä arvo, johon kuuluu koko ihmiskunnan ja luonnon hyvinvoinnin tiedostaminen. Suomalaisista esimerkiksi luonnonsuojeluun suhtautuu myönteisesti peräti 93 prosenttia vastanneista, kun vastaavasti joululahjojen antamisen prosentti oli 88, ilmenee tutkimuksesta.

Puohiniemen mukaan suomalaisten arvot eivät juurikaan ole muuttuneet reilun kymmenen vuoden kuluessa. Tutkija sanoo, että sen sijaan laman aikana arvoja otettiin "käyttöön", kun perheissä piti tehdä valintoja.

- Se johti muun muassa auto- ja asuntokaupan romahtamiseen. Oma turvallisuus ja perheen hyvinvoinnin varmistaminen asetettiin materiaalisten nautintojen edelle, Puohiniemi toteaa.

Uudistuminen nykytrendi

Vaikka arvot tutkijan mukaan muuttuvat hitaasti, paineet siihen suuntaan ovat kovat. Puohiniemen mukaan yhteisten asioiden hoitokieleksi on tullut raha ja se johdattelee arkipäivän arvoja politiikasta tavallisen ihmisen elämään.

- Globaalit markkinat intressit säätelevät meitä huomattavasti voimakkaammin kuin aikaisemmin. Muutospaine liittyy pakonomaiseen uudistumiseen, joka julkisuudessa näkyy markkinoimisessa, mainonnassa ja mediassa. Hiljaisuusretriititkin on jo osattu tuotteistaa kauppatavaraksi, aivan kuin aikuiset ihmiset eivät osaisi istua hiljaa kotonaan, hän mainitsee.

Tutkimukseen on vuosina 1991-2001 tutkittu noin 8500 suomalaisen arvokäsityksiä useasta ikäryhmästä. Tutkimuksesta on tekeillä kirja Arvot, asenteet ja ajankuva.

(MTV3-STT)