”Hyvännäköinen mieheni ei tyytynyt lihavaan naiseen” – pluskokoisen vaimon kirjoitus leviää netissä

Pluskokoisia ihmisiä pidetään toisen luokan kansalaisina, Kat Stroud kirjoittaa Bustle.comissa. Teksti on otsikoitu ”aviomieheni ei tyytynyt lihavaan naiseen, mutta hän muistutti minua jostakin tärkeästä”.

Stroudin mukaan pluskokoisen oletetaan vihaavan vartaloaan ja toivovan laihtumista; häntä pommitetaan painonpudotusmainoksilla, joissa mainostetaan leikkauksia ja pillereitä. Ylipainoisten mollaamiselle on jopa omia nettiryhmiä.

– Ikävä kyllä tämä merkitsee, että kun pluskokoista henkilöä lähestyy perinteisesti ”hyvännäköinen” henkilö – tosielämässä tai elokuvassa – on vaikeaa uskoa, että viehättyminen on aitoa. Kokemuksesta voin sanoa, että kohteliaisuudet potentiaaliselta kumppanilta otetaan vastaan epäillen, Stroud kuvaa.

"Täynnä epävarmuutta ja epäilyksiä"

Stroudilla on ”perinteisesti hyvännäköinen” aviomies, joka on opettanut hänelle paljon rakkaudesta ja itsen hyväksymisestä.

– Ensimmäiset deittailukuukaudet tämän komean miehen kanssa olivat minun osaltani täynnä epävarmuutta ja epäilyksiä. Tämä mies oli upea – ei vain minun standardeillani, vaan myös yhteiskunnan standardeilla – enkä voinut olla kyseenalaistamatta hänen motiivejaan, Stroud sanoo.

Stroud halusi uskoa parasta, mutta samalla hän pelkäsi pahinta. Nainen pohti, testasiko mies jotakin kysyessään ”isoa tyttöä” ulos, tai oliko kyseessä elokuvista tuttu kohtaus, joka päättyisi ”ison tytön” nolaamiseen.

Jopa parin jo seurustellessa Stroud tunsi, ettei ollut tarpeeksi hyvä miehelleen. Hän huomasi pohtivansa, katseleeko mies muita, hoikempia naisia.

– Negatiivisten ajatusten virtaa ruokkivat katseet, joita saimme, kun hän vei minut ulos. Saatoin tuntea paheksunnan vain kasvonilmeissä ja suuntaamme hiljaa heitetyissä kommenteissa. Meitä pidettiin selkeästi outoutena.

Jos kuva ei näy, voit katsoa sen täältä.

"Hän oli ällistynyt"

Lopulta Stroud tunnusti ajatuksensa ja havaintonsa miehelle, joka oli niistä järkyttynyt ja yllättynyt.

– Hän ei ollut koskaan edes ajatellut, että ihmiset tuomitsisivat meitä, ja hän oli ällistynyt ajatuksesta, että pidin itseäni jonakin muuna kuin kauniina.

Stroud tajusi viimein, ettei mies ollut vain tyytynyt häneen, vaan piti häntä oikeasti kauniina, haluttavana, itsenäisenä ja hellänä.

– Tajusin, että olin käyttänyt aivan liikaa aikaa huolehtien muiden pikkumaisista havainnoista, enkä läheskään tarpeeksi aikaa tuntemuksiin, joita minulla on kehostani. Vaikka itsehyväksynnän ei tulisi juontua muiden hyväksynnästä, joskus se, että joku pistää pisteen kaikelle negatiiviselle puheelle päässäsi, on se tönäisy, jota tarvitset tajutaksesi, miten absurdia negatiivinen puhe itselle oikein on.

Stroud tajusi, että itsevarmuus teki hänestä seksikkään, eivät korkokengät, korut tai alusvaatteet.

– Yhteiskunnassa, joka tekee tuottoa epävarmuuksilla, oman itsensä rakastaminen on kapinointia. Kun ihmiset näkevät mieheni ja minut – hän on se "hyvännäköinen" uros, minä se "lihava" nainen – tukemassa toisiamme ja esittelemässä rakkauttamme, se haastaa stereotypiat. Toki se tekee joidenkin ihmisten olon hyvin epämukavaksi.

Stroudin kirjoitus julkaistiin jo viime vuonna, mutta se on lähtenyt uudelleen leviämään.

***

Lähde: Bustle.com