Ympäristöystävällisyyden rinnalla myös urheilullisuus on noussut uudestaan muotiin. Syykin on yksinkertainen, sillä ihmiset hakevat autoista nautintoa.
Kaikki tietävät, että suuri osa autohankinnoista pohjautuu tunteisiin. Juuri tästä syystä tehokkaat, urheilulliset ja kauniit autot menestyvät, vaikka ne eivät olisi objektiivisesti millään tavalla järkevin vaihtoehto. Kompaktien autojen sportit ovat nostaneet päätään 2000-luvun alun hiljaiselon jälkeen, ja nyt myös Euroopan aasialaiseksi ykköseksi tähtäävä Hyundai liittyy sporttiautojen joukkoon.
Hyundai on näkynyt jo vuosia rallipoluilla, joten autourheilu ei ole valmistajalle uusi alue. Rallin lisäksi Hyundai Motorsport lähtee nyt valloittamaan moottoriratoja, ja tämän ympärille on luonnollista paketoida myös ensimmäinen kompakti sportti. Hyundai toi i30 N:n näyttävästi esille ajamalla lähes valmiilla katuautolla Nürburgringin 24 tunnin kilpailun testimielessä. Valmistaja Tämän lisäksi valmistaja testaa parhaillaan kasvavaan TCR-kilpailuluokkaan tulevaa i30 N TCR -rata-autoa, joka tulee myyntiin loppuvuodesta ja haastaa pääasiassa eurooppalaiset kilpailijat ensi vuonna. Moottoriurheilu ja katuautot ovat luonnollisesti eri asioita, mutta toki kilpailutausta luo tietynlaista uskottavuutta katusportille.
Viime vuonna esitellyn i30:n kohdalla Hyundai on painottanut hurjasti auton eurooppalaisuutta. Auton kehitystyö ja muotoilu on tehty pääasiassa Euroopassa, minkä lisäksi auto myös valmistetaan täällä. Nyt laajennuksella sporttisempaan suuntaan lähdetään selvästi tavoittelemaan uusia fiiliksen perässä oleva asiakkaita, joille Hyundai ei välttämättä ole aiemmin tullut edes mieleen vaihtoehtona.
i30 N on saanut ulkonäköönsä sopivasti räväkkyyttä, ja auto erottuu kilpailijoihin verrattuna jopa poikkeuksellisen paljon vakiomallista. Aggressiivisemmat ilmanottoaukot, vaakaan käännetyt päiväajovalot, helmasarja ja tuplapakoputket viestivät menohaluista. Myös sisällä on tapahtunut muutoksia, mistä tärkeimpänä hyvän tuen tarjoavat sporttijakkarat. Rattiin on tullut muutaman lisäpainike, joilla valitaan haluttu ajotila. Kuljettajalla onkin laajat mahdollisuudet säätää auton toimintaa. Asetusvaihtoehtoja löytyy moottorin vasteelle, alaspäinvaihdossa automaattiselle kierrostentäsmäykselle (rev matching), sähköiselle tasauspyörästön lukolle (e-LSD), pakoputkistolle, alustalle, ohjaukselle sekä ESC:lle. Keskusnäytölle on myös saatavissa valtava määrä informaatiota ja apukuljettaja voi seurata kuljettajan toimintaa erilaisten kuvaajien avulla.
Ajettavuuden valmistaja lupaa olevan huippuunsa hiottu ja ratapäivät kestävää. Pellin alta löytyy 2,0-litrainen bensaturbo, joka tulee tarjolle 250- ja 275-hevosvoimaisina versioina, joiden molempien väännöksi kirjataan 353 Nm. Molemmat versiot ovat aina manuaalivaihteisia. Tehokkaampi versio kulkee nimellä Performance, ja se tuo mukanaan muun muassa juuri mainitut tasauspyörästön lukon ja säädettävän putkiston. Tehokkaampi versio spurttaa sataseen 6,1 sekunnissa, ja molempien huippunopeus on rajoitettu lukemaan 250 km/h.
Kaiken tekniikan korostamisen sijaan valmistaja nostaa esiin auton tarjoamaa fiilistä. Hyundai haluaa tarjota luokassaan hauskimman ajokokemuksen. Valmistaja haluaakin auton suorituskykyä mitattavan RPM:n sijaan muodossa BPM, eli kuljettajan sykkeellä. Se kuinka hyvin Hyundai on hauskuudessa onnistunut selviää syksyn aikana. Panokset ovat kovasti kilpaillussa luokassa korkealla, mutta kylmien tyyppien perusteella niin ovat myös odotukset. Pippurinen ulkonäkö, maukkaat äänet sekä sopivat parannukset ohjaamossa lupaavat hyvää.
Ensimmäiset i30 N:t saadaan Suomeen loppuvuodesta.
Galleria
Kuvat: Mikko Autio