Hypon pääekonomisti: "Suomessa ei ole asuntopulaa, mutta asunnoista miljoona on väärissä paikoissa"

Juhana Brotheruksen mukaan uusien asuntojen rakentaminen on noussut tasolla, jollaista ei ole nähty sitten 1980-1990 -lukujen taitteen. Asuntorakentamista ruokkivat nyt etenkin kaupungistuminen, ja talouden nousuvire.

Hän muistutti, että Suomi muuttuu kovaa vauhtia palveluvetoiseksi yhteiskunnaksi, ja väki pakkautuu etenkin kasvukeskuksiin.

– Suomessa ei ole asuntopulaa, mutta asunnoista noin miljoona on väärissä paikoissa nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin, Brotherus kiteytti muuttoliikettä.

Pääekonomistin mukaan etenkin suurimmissa kaupungeissa, kuten pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Oulussa, uudet asunnovat tulevat todelliseen tarpeeseen.

Brotheruksen mukaan Helsingissä sijaitsevien asuntojen korkeat hinnat ja hintojen nousu kielivät kuitenkin siitä, ettei alueella vieläkään rakenneta tarpeeksi uusia asuntoja.

– Helsingissä on edelleen alituotantoa ja hintakehitys erkaantuu. Useampi ihminen haluaisi Helsinginniemelle kuin täällä on tilaa. Hintataso on valehtelematon indikaattori nimenomaan kysynnästä.

Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomistin mielestä asuntomarkkinoiden suurimmat riskit liittyvät tällä hetkellä erityisesti taloustilanteen kehittymiseen. Hän muistutti, että asuntokauppa on tiukasti sidottu myös paikalliseen taloudelliseen tilanteeseen.

– Jos tulisi uusi finanssikriisi, se näkyisi kaikkialla Suomen asuntomarkkinoilla. Jos paikallisesti sattuisi jotain, kuten Salon seudulla Nokian kanssa, se näkyy myös asuntomarkkinoilla.

Korkojen nousu jo ovella

Eurooppa on siirtymässä Yhdysvaltojen tavoin maltillisesti kasvavien korkojen aikaan. Tämä heijastuu väistämättä myös asuntovelallisten kuluihin, kun EKP alkaa nostaa korkoja.

Juhana Brotheruksen mukaan asuntovelallisten on hyvä varautua korkojen nousuun lyhentämällä lainapääomaa ripakkaa tahtia. Asuntovelallisen on hänen mukaansa hyvä varautua tulevaan myös keräämällä säästöön puskureita.

– Jos tavallisella asuntovelallisella menee nyt lyhennykseen sata euroa marginaaleineen (koron osuus), parin vuoden päästä korko voi olla 200 euroa, Brotherus havainnollisti, mitä korkojen nousu voisi tarkoittaa.