Hyödynnä strategista ajattelua lastenkasvatuksessa – peliguru kertoo, miten se onnistuu

Lastenkasvatuksessa oikeanlainen strategia on kaiken A ja O.

Lapset ovat tunnetusti manipuloinnin mestareita. He osaavat hyödyntää koiranpentuilmettään tai itkupotkuraivareitaan saadakseen haluamansa.

Nämä jälkikasvun nerokkaat tavat kiertää vanhempansa pikkurilliensä ympärille voi kuitenkin hyödyntää heitä vastaan. Kasvatusoppaan The Game Theorist’s Guide to Parenting yhdessä Paul Raeburnin kanssa kirjoittanut Kevin Zollman luottaa pelimaailmasta tuttuja teorioita omassa kasvatuksessaan.

Teoriaan perehtyneet ymmärtävät esimerkiksi sen, että parhaita ominaisuuksia tai palkintoja havitellessaan joutuu myös luopumaan jostain itselleen tärkeästä – toisin sanoen käydä kauppaa.

Mies kertoi Wiredin haastattelussa, kuinka pelimaailmasta tuttuja temppuja voi soveltaa lastenkasvatukseen.

1. Pakota sisarukset yhteistyöhön. Kun kullannuput eivät suostu tulemaan keskenään toimeen, neuvoo Zollman käyttämään seuraavaa taktiikkaa: anna lapsukaisille yhteinen tehtävä suoritettavaksi ja palkitse heidät yhteisen suorituksen perusteella. Jos vaikkapa lelujen siivoaminen takaisin paikoilleen sujuu riitaisasti väitellen, saavat he rangaistuksen. Jos askare hoituu mallikkaasti yhteistyössä, saavat he palkinnon. Näin lapset oppivat, että kummankin panos on yhtä tärkeää.

2. Pistä lapset tekemään töitä haluamansa eteen. Mikäli taloudessa kiistaa aiheuttaa se, kuka sisarusparvesta on oikeutettu isoimpaan omaan huoneeseen, hyödynnä tätä vanhaa niksiä: laita lapset ”tarjoamaan”. Tarjoukseen voivat sisältyä esimerkiksi kotityöt tai viikkorahat. Kuka tekee parhaimman tarjouksen, voittaa kisan.

3. Uhkaile – ja tarkoita sitä. Autossa huonosti käyttäytyvien vekaroiden tien poskeen jättämisellä uhkailu on niin sanotusti hyödytön uhkaus: lapset tajuavat, että toteutuessaan myös vanhempi häviää. Kohdista uhkaus sen sijaan johonkin, josta itsekin hyödyt: uhkaile sisarusten riidan jatkuessa viemään lapset isoäidille kylään leffaillan sijaan.

4. Saa lapset valehtelemaan. Jos epäilet, etteivät perheen koululaiset ole suoriutuneet kunnialla päivän kotitehtävistä, aseta heille ansa. Kysy tarkkoja kysymyksiä, joihin totta puhuva osaa vastata, mutta valehteleva jää nopeasti kiinni. Mistä aineesta läksyjä tuli? Mitä opit tunnilla? Kuinka kauan läksyjen tekoon meni aikaa? Mikä oli vaikein tehtävä? Vaikka valhe toisensa jälkeen lipsahtaisikin huulilta sujuvasti, alkaa jatkuva kuulustelun kohteena oleminen olla tukalaa. Tällöin lapset huomaavat, että pääsisivätkin helpommalla puhumalla totta.

5. Älä anna periksi. Saadakseen viestin varmasti menemään perille, täytyy vanhemman pitäytyä päätöksessään. Älä anna periksi, vaikka lapsen puolesta harmittaisikin saada rangaistus.

Lähde: Wired

Lue myös:

    Uusimmat