Hymynaamat ilmestyvät pian ensimmäisiin kauppoihin

Hymiö kertoo asiakkaalle, miten tarkastukset ovat sujuneet. Mitä leveämpi hymy on, sitä vähemmän viranomaisella on ollut huomautettavaa. Myös osa tarkastuksen tuloksista tulee julkisiksi niin, että kuluttaja voi nähdä ne liikkeessä ja internetissä.

Symboli tulee liikkeessä näkyvälle paikalle, todennäköisesti raportin kera oveen tai ikkunaan.

- Tämä ei ole mikään häpeämerkki, vaan kannustaa pitämään hyvän tason yllä, sanoo Eviran ylitarkastaja Anna Huttunen.

Suomeen on otettu mallia Tanskasta, jossa naamasymboleja on neljä erilaista.

- Jos järjestelmä otetaan koko maassa käyttöön, se tasapuolistaisi Suomessa tehtävää elintarvikevalvontaa, Huttunen uskoo.

Ensimmäiset hymiömerkit ilmestyvät kauppoihin vuodenvaihteen jälkeen, jolloin kokeilu alkaa puolessakymmenessä kunnassa. Mukana ovat ainakin Jalasjärven, Ilmajoen ja Kurikan kuntayhtymä Etelä-Pohjanmaalla, Heinola Päijät-Hämeessä sekä osittain Helsinki.

Myöhemmin päätetään, ilmestyvätkö hymiöt ovenpieliin myös muualla Suomessa.

"Merkki yksinkertaistaa liikaa"

Ruokakaupat ja ravintolat suhtautuvat varauksin hymynaamoihin. Alan järjestöt epäilevät erityisesti elintarvikevalvojien ajan riittävyyttä. Suomessa valvontaa hoitavat kunnat, mallimaa Tanskassa valtiollinen viranomainen.

- Ensin pitäisi varmistaa, että kunnissa on riittävästi resursseja, sanoo Matkailu ja Ravintolapalvelujen (MaRa) varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi.

Eviran mukaan kohteissa käytäisiin aiempaa useammin, mutta tarkastukset lyhenisivät. Yleensä tarkastuksissa arvioidaan esimerkiksi hygieniaa, tilojen siisteyttä ja elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä.

Päivittäistavarakauppa ry:n johtaja Ilkka Nieminen pitää hymynaamaa symbolina liian yksioikoisena. Hän olisi kuitenkin valmis avaamaan tarkastusraportit kuluttajille.

- Mieluummin antaisimme asiakkaille luettavaksi valvontatietoja ilman hymiöitä, Nieminen sanoo.

(MTV3 - STT)