Hybridiuhkien asiantuntijalta tärkeä viesti suomalaisille: "Ei kannata uskoa kaikkia sotajoukkojen liikkeitä Suomen rajan tuntumassa"

Teija Tiilikaisen mukaan jokaisen kansalaisen tulisi kiinnittää arjessa huomiota erityisesti disinformaatioon, eli tunnistaa oikea ja väärä tieto.

Vaarana on Tiilikaisen mukaan, että systemaattisesti tuotettu väärä tieto saatetaan lopulta hyväksyä sellaisenaan.

– Puhumme tällaisesta laaja-alaisesta informaatioympäristön manipuloinnista, joka on keskeinen osa hybridiuhkia. Eli pyritään systemaattisesti ruokkimaan tai muodostamaan vääriä tilannetietoja siitä, mitä on tapahtumassa.

– Voimme oppia tästä Ukrainan tilanteesta, kuinka Venäjä on vuosia systemaattisesti rakentanut viholliskuvaa, jossa Ukraina esitetään vihollisena, jonka sisällä tapahtuu hirvittäviä asioita. Kun sitä informaatiota systemaattisesti ja johdonmukaisesti tarjotaan, niin sitten sitä ryhdytään omaksumaan totuutena.

TIilikainen painottaa, että väärän ja oikean tiedon erottaminen toisistaan on se, mikä kansalaisten tulee pitää mielessä.

– Kaikkeen ei kannata uskoa, mikä tuolla bittiavaruudessa – erityisesti sosiaalisessa mediassa – liikkuu. Sitä ympäristöä muokkaamalla voidaan saada paljon ikäviä asioita aikaan, Tiilikainen muistuttaa. 

Outo informaatio laukaisee hälytyskellot

Asiantuntijan mukaan kansalaisen kannattaa olla tarkkana, jos Suomeen liitetään jonkinlaista oudolta tuntuvaa informaatiota.

– Se saattaa liittyä esimerkiksi maassa asuvien venäjänkielisten rooliin tai kohteluun viranomaisten taholta, Tiilikainen sanoo.

– Ei ehkä myöskään kannata uskoa kaikkia venäläisten sotajoukkojen liikkeitä [Suomen] rajan tuntumassa. Kannattaa tarkistaa mistä tiedot ovat peräisin, Tiilikainen muistuttaa.

Lue myös: Video Venäjän sotakaluston liikkumisesta Suomen rajan liepeillä levisi somessa ja aiheutti huolta – USA:n puolustusministeriö puuttui huhuihin

Suojelupoliisin päällikkö muistutti hiljattain MTV:n Uutisextrassa, että suomalaisilla tulisi olla kotonaan ainakin 72 tunnin kotivara. Hybiridiosaamiskeskuksen johtaja tunnustaa, että henkilökohtaisessa varautumisessa olisi vielä petrattavaa.

– Ei minulla kyllä tuolla tarkkuustasolla, mutta ei varmaankaan olisi pahitteeksi olla, Tiilikainen myöntää.

Verkkohyökkäysten tekijöiden jäljittäminen vaikeaa

Viime viikolla Suomen ministeriöiden verkkosivuille ja muun muassa myös Nordean verkkopalveluihin kohdistui verkkohyökkäyksiä, joiden tekijöistä ei toistaiseksi ole täsmällistä tietoa.

Hyökkäykset ajoittuivat päivään, jona Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puhui etäyhteyden välityksellä Suomen eduskunnalle.

Lue myös: Katso koko Zelenskyin puhe suomeksi käännettynä – presidentti tiivisti sodan kauhut yhteen lauseeseen

Tiilikaisen mukaan vastaavanlaisten hyökkäysten tekijöiden ja esimerkiksi Venäjän hallinnon yhteyttä on erittäin vaikea todentaa.

– Venäjällä on näppäriä hallinnosta irrallisia ryhmiä, jotka näitä toteuttavat, jos ei hallinnon suoranaisella kannustuksella, niin ainakin hiljaisella myötävaikutuksella.

– Sitten on aika mahdotonta osoittaa, mikä se suhde tämän ryhmän ja Venäjän hallinnon välillä on. Ehkä tuosta viime perjantain ajoituksesta voi kuitenkin päätellä jotain.

Tiilikainen kommentoi artikkelin alussa olevalla haastattelulla laajalle levinnyttä videota, jossa väitetysti esiintyy Suomen rajan tuntumassa liikkuvaa venäläistä sotakalustoa. Keskustelunaiheena myös keskiviikkona valmistunut turvallisuuselonteko, sekä Venäjän suunnalta Suomeen kohdistuva mahdollinen sotilaallinen uhka.