Kansalliset hybridiuhat työllistävät viranomaisia aiempaa enemmän. Uhkia pyritään ennakoimaan ja heikkouksia korjaamaan viranomaisyhteisyöllä jo ennalta. Suomessa kohu syntyi Airiston Helmen ympärille, mutta vastaavia turvallisuushuolia on noussut muissakin maissa.
Viimeistään Airiston Helmen tapaus toi hybridiuhat kaiken kansan tietoisuuteen. Turun saaristoon nousseiden venäläisomisteisten kiinteistöjen tyhjillään seisovat, järeät rakennukset herättivät epäilyjä kansallisesta turvallisuudesta. Viime viikolla paikkoja kävi ihmettelemässä jopa New York Times.
– En näe sitä sotilaallisena, suurena hyökkäysvalmisteluna, mutta näen sen erinomaisen hienona operaationa, siinä suhteessa että se on saanut aikaan erittäin radikaalinkin keskustelun Suomessa, jopa suoranaista vihapuhettakin suuntaan ja toiseen, pohtii sotilasprofessori Mika Hyytiäinen maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Erittäin epämääräisiä tavoitteita ja jatkuvaa julkisuusmyllyä aika pienellä asialla.... Jos se olisi ollut operaatio, niin se on mennyt ihan täydellisesti vastustajan kannalta, hän lisää.
Hyytiäinen osallistui maanantaina Kansallisen turvallisuustutkimuksen seminaariin Helsingissä.
Liettua kohahti Yandex-taksivakoiluepäilystä
Suomalaisittain tapaus Airiston Helmi on ainutlaatuinen, mutta Euroopassa on nähty muita, yhtä erikoisia tapauksia, ja ne ovat synnyttäneet samantyyppisiä huolia kansallisesta turvallisuudesta.
Viime elokuussa hieman vastaava mediakohu koettiin Liettuassa, kun maan turvallisuusviranomaiset kehottivat välttämään Yandex-taksien mobiilisovellusta vakoiluepäilyjen vuoksi.
Viranomaiset varoittivat erityisesti ihmisiä, jotka voisivat olla Venäjän turvallisuuspalvelun kiinnostuksen kohteita - siis sotilaita, viranomaisia, toimittajia sekä muita yhteiskunnan toimijoita. Epäselväksi kuitenkin jäi, ketä epäilyjen mukaan täsmälleen ottaen haluttiin vakoilla ja miksi.
Julkisuus on kaksiteräinen miekka
Viranomaiset joutuvatkin panostamaan aiempaa enemmän ennakointiin, yhteiskuntaluottamukseen ja tiedottamiseen. Julkisuuteen viestiminen on haastavaa, sillä nykymaailmassa julkisuus on usein osa itse ongelmaa. Kuitenkin kansalaisilla pitäisi olla järkevä ja todenmukainen käsitys yhteiskunnasta ja turvallisuudesta.
– Tämä on juuri haaste, ettei syntyisi niinsanottua turvallisuustiedon kaksoiskäyttöä: Jos kerrotaan mitkä ovat meidän heikkouksia, niin se voi olla maaliluettelo pahimmillaan. Asiaa voi auttaa järkevällä viestinnällä, ja sillä että faktapohjalla pyritään jakamaan tietoa kansalaisille, toteaa Suomen turvallisuuskomitean pääsihteeri Vesa Valtonen.
– Esimerkiksi vaalivaikuttamisen koulutusohjelmaa valmistellaan tällä hetkellä. Ensi vaaleissa on tarkoitus viestiä myös kansalaisten suuntaan, mitä tällainen vaalivaikuttaminen voisi olla, Valtonen lisää.