Hussein Baski pyörittää Lahdessa ravintolaa, jonka lounastarjoilu päättyi verilöylyyn 20 vuotta sitten – "Se ei koskaan lähde päästäni pois"

Ravintolassa oli ampumishetkellä muutama vakioasiakas, kolme henkilökuntaan kuulunutta ja useita lounaalle saapuneita Bandidos-jengiläisiä. Ampujat olivat hiljattain Lahden Cannonball-jengistä eronneita miehiä. He tulivat ravintolan ovesta sisään ja alkoivat heti ampua. Kyse oli teloituksesta.

Tekijät saapuivat ravintolan eteen kahdella autolla. KUVA: Poliisin esitutkintamateriaali

Kaksi kuolonuhreista kuului Bandidos-moottoripyöräjengiin sekä yksi porilaiseen Black rhinos -jengiin.

Tapahtumat baarissa kestivät 30 sekuntia. Toimintatapana oli ampua järeällä käsiaseella vartaloon ja pistoolilla päähän. Aseistuksena ampujilla oli katkaistu haulikko, 22-kaliiperin pistooli ja 44-kaliiperin revolveri.

Baskin veli tai muut henkilökunnan jäsenet eivät loukkaantuneet fyysisesti ampumisessa. Yksi työntekijä näki parin-kolmen kuukauden ajan painajaisia ja oli masentunut.

"Ei ollut minun syyni"

Hussein Baski alkoi pian tapahtuneen jälkeen miettiä, pitäisikö ravintolasta luopua. Tulisiko kukaan enää syömään paikkaan, joka oli ollut verilöylyn näyttämö ja valtavan mediahuomion kohde? Erityisesti ulkomaalaiset ystävät neuvoivat luopumaan yrityksestä.

– Mietin, että koska se ei ollut minun syyni, en ole tehnyt mitään huonoa. Meillä oli todella hyvät asiakkaat, jotka käyvät täällä vieläkin.

Puoli elämää Suomessa

Aikaisemmalta ammatiltaan baski on ompelija. Hänen erikoisalaansa kotimaassaan Syyriassa olivat olleet naisten iltapuvut ja hääpuvut. Vuonna 1992 hän tuli Suomeen 27-vuotiaana yksin.

Hussein Baski meni sisälle ravintolaan kenenkään huomaamatta, kun ampuminen oli tapahtunut ja ambulanssimiehet elvyttivät uhreja. Takahuoneesta hän löysi katkaistun haulikon. Haulikko meni epäkuntoon teon aikana, ja poliisin mukaan tämän vuoksi tapauksessa vältyttiin useammilta kuolonuhreilta. KUVA: Poliisin esitutkintamateriaali

Hän hankki itselleen ompelukoneen ja saumurin, mutta selän kipeydyttyä hänen täytyi keksiä itselleen työ, jota voisi tehdä seisten.

Hän oli mennyt naimisiin suomalaisen naisen kanssa ja saanut lapsia, ja ruuan valmistaminen perheelle ja heidän ystävilleen oli Baskille luontevaa. Baski löysi ravintolalle paikan Lahden näyttävän kaupungintalon ja sen puiston laidalta, toisella puolella olivat poliisi ja oikeustalo.

Ravintolan nimeksi tuli Ararat, Turkissa sijaitsevan vuoden mukaan.

22 vuotta samalla paikalla

Joukkomurhan jälkeen Baski päätti uskoa, että ihmiset haluavat tulla takaisin ja päättävät olla välittämättä tapahtuneesta. Ja näin sitten lopulta tapahtui.

Nyt Ararat on seisonut samalla paikalla 22 vuotta ja on nykyisin monen kantapaikka, joskin korona-aikaan on ollut hiljaista.

Ravintola Ararat on nyt sijainnut samassa kadunkulmassa 22 vuotta. Kuva rekonstruktiosta poliisin esitutkintamateriaalin liitteenä. Ampujat seisoivat ovensuussa toteuttivat kostonsa.

– Vanhat mummut ja papat tulevat tänne istumaan ja syövät rauhassa. He eivät pelkää. Vanhemmat istuvat autossa ja lapset tulevat hakemaan ruuat.

Aina välillä ravintolaan eksyy joku, joka kysyy heti, onko tämä se paikka.

– Sanon, että joo, on tämä se sama. Se on historiallinen juttu, tasan 20 vuotta sitten, se ei unohdu. Mutta pikku hiljaa lähtee aivoista pois.

Kolme ampumisesta elinkautisen saanutta jengiläistä on jo päässyt vapauteen.

Baski kertoo olevansa iloinen ja onnellinen ihminen, juuri nyt erityisen onnellinen, koska haastattelua edeltävänä päivänä hän on tullut viidettä kertaa isäksi.

Hän haluaa kiittää asiakkaitaan ja kertoo toivovansa erityisesti, että ravintolassa kuolleiden miesten perheillä on ollut hyvä elämä surusta huolimatta.