"Hus-tapaus osoittaa lainsäädännön puutteellisuuden"

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio esittää, että erikoissairaanhoitolakia muutetaan. Paunion mukaan lainsäädännön pitää vastata selkeämmin ja yksityiskohtaisemmin kysymykseen, missä laajuudessa ja minkä tasoisina terveydenhuollon palvelut tulee toteuttaa. Kiireellistä sairaanhoitoa koskevat normit ovat selkeämmät, mutta ei-kiireellinen hoito vaatisi Paunion mukaan paremmat ohjeet.

Lainmuutos helpottaisi myös vastuun jakamista. Tällä hetkellä vastuu erikoissairaanhoidosta on yhteisesti kunnilla ja erikoissairaanhoidon kuntayhtymillä, joilla kuitenkin on keskenään jatkuvaa kädenvääntöä rahasta ja siitä, mitä rahalla saa.

Kantelu tehtiin Pauniolle jo keväällä 2000, mutta päätös liittyy myös käynnissä olevaan Etelä-Suomen lääninhallituksen sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin kiistaan. Ne ovat eri mieltä kuntakohtaisista hoitojonoista.

Lääninhallitus kehotti syyskuussa Husia huolehtimaan siitä, että kaikkien sen jäsenkuntien asukkaat pääsevät hoitoon yhtä nopeasti. Hus vastasi, että Helsingin kanssa tehty sopimus ei mahdollista helsinkiläisten hoitoa samalla lailla kuin muiden uusmaalaisten. Husin mukaan erikoissairaanhoito on kunnan eikä sairaanhoitopiirin vastuulla. Hus on pyytänyt oikeuskansleria selvittämään, oliko lääninhallituksen kehotus lainmukainen.

Oikeusasiamiehen päätöksen mukaan vastuussa ovat molemmat, sekä kunta että sairaanhoitopiiri. Jos kohtuuton jono johtuu siitä, että kunta ei myönnä hoitoon tarpeeksi rahaa, kunta ei täytä velvollisuuksiaan. Jos jono taas johtuu sairaanhoitopiirin päätöksistä, ongelman poistaminen on sen vastuulla.

Hus-vastuu jäi epäselväksi

Paunio totesi päätöksessääm, että perustuslain vaatima yhdenvertaisuus ei toteudu Hus-alueella, koska erikoissairaanhoidon palvelut eivät ole samalla tavalla kaikkien saatavissa. Oikeusasiamies totesi kuitenkin, että hän ei toimitettujen selvitysten perusteella pysty arvioimaan, missä määrin Husin jonot johtuvat rahan puutteesta ja missä määrin muusta.

Toisaalta kunnat ovat myöntäneet lisärahoitusta. Toisaalta taas juuri rahan puute aikaansaa jonoja. Paunion mukaan onkin "epäiltävissä", että jotkut Hus-kunnat eivät ole varanneet asukkaidensa erikoissairaanhoitoon sellaisia määrärahoja, joilla kiireellisen hoidon ohella olisi voitu turvata myös muu tarpeellinen erikoissairaanhoito kohtuullisessa ajassa.

Paunio muistutti myös, että kunnan ei ole pakko ostaa kaikkia palveluja sairaanhoitopiiriltä. Kunta voi ostaa asukkailleen leikkauksia yksityissairaaloista, ja se taas saattaa aikaansaada sairaanhoitopiiriin laskennallisen jonon. Jos yhdenvertaisuus toteutuu sairaanhoitopiirin jonoista huolimatta, mikään osapuoli ei ole laiminlyönyt vastuutaan.

Laki lähtee siitä, että kaikkien suomalaisten on saatava hoitoa kohtuullisessa ajassa. Hoitoon pääsyn ajat tai kriteerit eivät saa alueellisesti poiketa toisistaan.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat