Istumisen terveyshaittoja voi verrata tupakointiin, alkoholin käyttöön ja ylipainoon, toteaa UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
– Kaikki käytössä oleva data kertoo, että kyse on hyvin samankaltaisesta riskitekijästä liittyen sydänsairauksiin, kakkostyypin diabetekseen ja tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin, Vasankari sanoo.
Koska pitkäkestoisen paikallaan olon riskit tunnustetaan jo laajalti, sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keskiviikkona kansalliset suositukset istumisen haittojen vähentämiseksi. Niissä todetaan, että runsasta istumista ja paikallaan olemista tulisi välttää aina kun se on mahdollista.
Suositukset laatinut asiantuntijaryhmä kehottaa esimerkiksi pitämään kokouksia seisten, käyttämään portaita hissin sijaan sekä kulkemaan työ- ja koulumatkat kävellen tai pyörällä mahdollisuuksien mukaan.
– Ihmisen pitäisi pyrkiä puuttumaan oman arkensa suurimpiin istumisen hetkiin, työryhmässä mukana ollut Vasankari summaa.
Suomalaiset aikuiset viettävät valveillaoloajastaan noin yhdeksän tuntia istuen tai maaten. Siinä on Vasankarin mukaan useita tunteja liikaa, vaikka tuoreissa suosituksissa ei tarkkaa turvallisen istumisen tuntimäärää linjatakaan. Tämä johtuu Vasankarin mukaan siitä, että tutkimustulokset tarkentuvat koko ajan, eikä ryhmä halunnut hirttäytyä tiettyyn tuntimäärään.
Jumppapalloja ja säädettäviä työpisteitä
Istumisen vähentämisessä on Vasankarin mukaan keskeistä se, mitä kouluissa, työpaikoilla ja vanhusten palvelutaloissa tehdään. Tuoreissa suosituksissa kehotetaankin organisaatioita luomaan aktiivisuuteen kannustavia ympäristöjä.