Uusittu liikkumissuositus koululaisille korostaa arkiliikunnan merkitystä.
Lapsille ja nuorille suositellaan vähintään tunti päivässä monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista. Lisäksi runsasta ja pitkäkestoista paikallaan oloa tulisi välttää.
– Kun keskimäärin tunti päivässä täyttyy, kehossa tapahtuu terveydelle ja oppimisille hyödyllisiä asioita enemmän kuin jos liikkumisen määrä jää sen alle, sanoo suosituksen valmisteluun osallistunut apulaisprofessori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta.
Sääkslahti huomauttaa, että vaikka lapsi tai nuori urheilisi aktiivisesti kolme kertaa viikossa, liikkumissuositus ei välttämättä täyty, jos arkiliikunta puuttuu.
– Kaikki arkipäiväinen liikkuminen polkupyörällä tai kävellen, rappusten nouseminen ja tavaroiden kantaminen on sellaista liikkumista, mikä on terveydelle ja hyvinvoinnille hyväksi, Sääkslahti sanoo.
Digitalisaatio vaikutti osin suosituksen päivitykseen
Lasten ja nuorten aiempi liikkumissuositus on vuodelta 2008. Se suositteli iästä riippuen 1–2 tuntia liikuntaa päivässä.
Suosituksen päivityksen taustalla on Sääkslahden mukaan Maailman terveysjärjestö WHO:n yhteenveto laajoista kokoomatutkimuksista viime vuodelta. Päivitykselle on tarvetta myös siksi, että digitalisaation myötä elämää eletään entistä enemmän ruutujen äärellä.
Aiemmassa suosituksessa television katselu ja älylaitteiden käyttö haluttiin rajata kahteen tuntiin päivässä, mutta uuteen suositukseen ei kuulu vastaavaa linjausta.
– Aiemmin ruutuajan tutkimus oli keskittynyt viihdekäyttöön, ja sitä on haluttu rajoittaa. Nyt rajanveto on vaikeampaa, kun on paljon liikuttavia pelejä, mutta toisaalta oppimista tapahtuu ruudun ääressä istuen, Sääkslahti sanoo.
Ymmärrys paikallaan olon haitoista on kuitenkin lisääntynyt. Lyhytkin tauko parantaa aivojen virkeyttä, tehostaa oppimista ja parantaa keskittymiskykyä.
– Opettajat ovat ymmärtäneet, että kun istumisia tauotetaan, se näkyy parantuneina tuloksina ja oppimisen ilmapiirinä.
Istuminen lisääntyy koulun edetessä
Lasten ja nuorten istuminen ja makaaminen yleistyvät kouluvuosien edetessä.
Liikemittarien kanssa vuonna 2018 tehdyn tutkimuksen mukaan peruskoulun alkaessa lapsista liikkuu riittävästi 70 prosentin selvä enemmistö. Osuus laskee vauhdilla iän kertyessä, kunnes yläkoulun loppuessa tavoitteen saavuttaa enää joka kymmenes nuori.
– Ne ovat karuja lukemia, Sääkslahti toteaa.
Muutokseen on hänen mukaansa monia syitä. Esimerkiksi koulupäivän piteneminen lisää istumista. Siirtyminen yläkouluun tai toiselle asteelle voi puolestaan lisätä koulumatkaa, jolloin kävely tai pyöräily vaihtuu julkisten kulkuneuvojen tai mopojen käyttöön. Nuoruuden arki myös korvaa lasten leikit.
Laskevat liikuntamäärät näkyvät myös seuraharrastuksissa.
– Eniten harrastetaan 11-vuotiaana, mutta sen jälkeen alkaa romahdus. Tämä on poikkeuksellista Euroopan tasolla, että suomalaiset lapset todella paljon luopuvat harrastuksistaan.
Luopumiseen johtaa apulaisprofessorin mukaan se, että monissa seuroissa aletaan tavoitella entistä selkeämmin menestystä, mikä näkyy lisääntyvissä harjoituksissa ja nousevissa maksuissa.