Hurja paniikki kulisseissa: Syyttäjän asiakirjat paljastavat miten veitsenterällä Suomi oli maskien suhteen keväällä 2020 – "On ollut vaara, että terveydenhuolto kaatuu"

Syyttäjän mukaan Huoltovarmuuskeskuksen epäonniset maskikaupat tehtiin pakon sanelemana 2:03
Katso video: Kun paniikki valtasi kulissit koronakeväänä.

Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema ja kaksi entistä johtajaa Asko Harjula ja Jyrki Hakola eivät saa syytettä luottamusaseman väärinkäytöstä. Syyttäjän mukaan he toimivat tilanteessa, jossa vaihtoehdot olivat vähissä ja pelkona oli terveydenhuollon kaatuminen.

Tilanteen karuus keväällä 2020 käy ilmi tänään julkaistuista syyttämättäjättämispäätöksistä.

Huoltovarmuuskeskus sai sosiaali- ja terveysministeriöltä kaksi pyyntöä liittyen materiaaliseen varautumiseen koronavirusta vastaan keväällä 2020. Syynä 12. helmikuuta ja 24. maaliskuuta lähetettyihin pyyntöihin oli se, ettei varautuminen terveydenhuoltoalalla ollut ennakkosuunnitelmien edellyttämällä tasolla.

Valtava paine hankkia suojaimia

Maaliskuun puolivälissä Suomeen oli todettu poikkeusolot ja paniikki suojavarusteiden riittämättömyydestä kasvoi päivä päivältä. Maailmalla varusteista oli enemmän kysyntää kuin tarjontaa.

Toisaalla suomalaisille vakuuteltiin, että maskit eivät tule Suomesta loppumaan, etenkin kun huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot oli avattu 23. maaliskuuta. Totuus oli kuitenkin päinvastainen. 

– Paine hankkia suojaimia on ollut valtava. Esitutkinnassa kuultu sosiaali- ja terveysministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokas on kertonut, että silloin, kun HVK:n varmuusvarastot on avattu 23.3.2020, suojaimet olisivat riittäneet viikoksi. Markkina on ollut kiinni ja on ollut vaara, että terveydenhuolto kaatuu. Helsingin pormestari on ilmoittanut STM:lle, että Helsingin varastot on käytetty parissa päivässä. Tulokkaan mukaan hädän suuruutta kuvaa se, että puolustusvoimat oli kehittänyt käytettyjen suojainten puhdistusjärjestelmän, syyttämättäjättämispäätöksessä mainitaan.

Syyttämättäjättämispäätöksen teki kaksi erikoissyyttäjää, Mari Mattila ja Tapio Nyrhilä Etelä–Suomen syyttäjäalueelta.

Tapaukseen liittyy myös tutkinta törkeän petoksen osalta, sillä tilatuista maskeista saapui vain osa eivätkä ne olleet, mitä tilattiin. Syyteratkaisu on odotettavissa lähiviikkoina.

"Suojaimia on saatava"

Keskusrikospoliisi kuuli tutkinnan aikana myös Huoltovarmuuskeskuksen työntekijöitä, jotka kaikki kertovat tilanteen kriittisyydestä.

– Tämä viesti on Tulokkaan mukaan myös välitetty HVK:lle, joka 26.3.2020 teki päätöksen 24.3. esitetyn 31 miljoonan euron tukipyynnön toteuttamisessa. HVK:n työntekijöiden kuulusteluissa on tullut esiin heille välitetty selkeä viesti siitä, että suojaimia on saatava tai muuten terveydenhuolto kaatuu, mikä johtaisi sellaisiin kuolemiin, jotka muuten olisivat sillä hetkellä olleet vältettävissä.

Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä ei ollut toimia hankintaorganisaationa, eivätkä hengityksensuojaimet kuuluneet lainkaan sen vastuulla oleviin tuotteisiin.

Toimitusjohtaja Lounema antoi STM:n pyynnön vuoksi alaiselleen toimeksiannon hankkia maskeja. Sopimuksia tehtiin nopeasti ja puhelimitse. Syyttäjän mukaan hankintasäännösten rikkominen oli tietoista, mutta sen katsottiin olevan pienempi paha kuin se, että suojaimia ei saada hankittua. Lounema toi ongelmia myös ohjaavan ministeriön eli työ- ja elinkeinoministeriön tietoon. Lisäksi viestien vastaanottajana oli Huoltovarmuuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja.

– Lounema on selkeästi ilmaisut, että vinkki- ja kauppamiehiä pyörii joka puolella eivätkä tavanomaiset hankintakanavat vedä ja että hankinnoilla on tavaton kiire.

Tieto poikkeuksellisesta sopimuskumppanista käänsi kelkan

Ministeriöiden suunnalta on kuitenkin Louneman mukaan toivoteltu lähinnä "voimia" ja "jaksamista".

– Tilanne on jatkunut tällaisena ainakin siihen asti, kunnes julkisuuteen on tullut tietoa siitä, että suojainhankintoja on tehty [Onni] Sarmasten ja tapahtumatiedoissa mainitun virolaisen yhtiön kanssa.

Ennen kauppoja Sarmasten yhtiön kanssa myös ulkoministeri on ollut häneen yhteydessä ja kertonut, että myös tasavallan presidentti on ilmaissut huolensa suojainhankinnoista, kertoi Lounema kuulusteluissa.

– Lounema on joka tapauksessa edellä kuvatuissa olosuhteissa voinut ja saanut käsittää tilanteen sellaiseksi, että hänen menettelynsä on oikeutettua ja puolustettavaa terveydenhuollon romahtamisen estämiseksi.

Lounema oli vuoden työttömänä

Pääministeri ilmoitti lopulta lehtihaastattelussa, että Lounemalla ei enää ole hänen luottamustaan. Myös kaksi muuta johtajaa saivat tapauksen jälkeen lähtöpassit Huoltovarmuuskeskuksesta.

Lounema kertoo asianajajansa välityksellä tiedotteessa olevansa huojentunut syyttäjän ratkaisusta.

– Hän on kokenut prosessin äärimmäisen raskaana. Tapahtumien seurauksena hän menetti työpaikkansa ja aseman, jota hän kovasti arvosti ja johon hän oli vuosien ajan pyrkinyt. Niin ikään tapahtumien seurauksena hän joutui irtisanoutumaan, minkä johdosta hänelle asetettiin kolmen kuukauden karenssi työttömyysturvasta. Hän oli työttömänä yli vuoden ajan.

Huoltovarmuuskeskus kertoo tutustavansa syyttäjän ratkaisun perusteluihin ja harkitsee sen pohjalta mahdollisesti vielä tarpeelliset jatkotoimet.

Keskuksesta ei kerrota, mitä mahdolliset jatkotoimet ovat.

Lue myös:

    Uusimmat