Alkukevään 2020 maskisotku on jälleen keskusteluissa poliisin valmistuneen esitutkinnan myötä. Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema ei saanut syytteitä. Hallituksen viestinnän kannalta esitutkintamateriaalista on paljastunut ristiriitaisia tietoja.
Esitutkintamateriaali kertoo esimerkiksi siitä, että ainakin työ- ja elinkeinoministeriössä olisi ollut tieto maskipulasta jo helmikuun lopulla.
Lue myös: Kommentti: Huoltovarmuuskeskuksen johto heitettiin kerrosbussin alle – virkamiehet uhrattiin maskisotkussa
Iltasanomat ja Iltalehti ovat kertoneet, että työministeri Tuula Haataisen (sd.) erityisavustaja Timo Nevaranta olisi halunnut Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) syntipukiksi heikkoon maskitilanteeseen.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on pidetty tilanteesta palaveria 26. helmikuuta 2020. Tuolloin oli jo siis vähintään pienen piirin tiedossa, ettei Huoltovarmuuskeskuksella ole uusia suojaimia varastossaan vaan vanhentuneita. Varusteita ei lisäksi ollut pitkäksi aikaa koko maan tarpeisiin.
Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa.
– Palaverin lopuksi erityisavustaja Timo Nevaranta esitti ajatuksen, että jotta suojeltaisiin lähellä kansalaista olevien sairaanhoitopiirien mainetta, niin josko syy materiaalisen varautumisen epäonnistumisesta langetettaisiin HVK:n niskaan (ilmeisesti ajatuksella, että HVK:n ylipäiväiset suojaimet olisivat kansallisen pandemiavarautumisen mukaiset suojaimet ja että HVK mokasi, kun ei ole niitä uusinut, mutta ovathan ne kuitenkin todennäköisesti käyttökelpoisia), HVK:n Lounema kirjoitti sähköpostissaan palaverin jälkeen ministeriön virkamiesjohdolle.
– Melko raikas veto, jos oikein ymmärsin. Kun ministeri ei tähän tarttunut, niin en sanonut mitään, Lounema jatkoi.
Pääministeri puhui seuraavana päivänä
Seuraavana päivänä 27.2.2020 pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi pääministerin ilmoituksessa, että Suomen varautuminen on moneen Euroopan maahan verrattuna parempaa, vaikka suojaimia tarvitaan lisää.
Marin kommentoi ilmoitustaan tänään MTV Uutisille.
– Tuolloin helmikuussa 2020 pääministerin ilmoituksessa olen nojannut siihen ajantasaiseen tietoon, mitä olemme saaneet vastuuministeriöiltä, muun muassa sosiaali- ja terveysministeriöltä. Valtaosin meidän varautumisemme on ollut parempaa kuin monilla muilla mailla, mutta myöhemmin on osoittautunut, kuten olemme nähneet, että siinä on ollut myös puutteita, Marin sanoo.
Marin korostaa, ettei suojavarusteiden suurta tarvetta oltu tiedostettu ennen koronapandemian alkua.
– Emme ole osanneet varautua niin massiiviseen suojavarusteiden käyttöön pandemian aikana, kuten ei moni muukaan maa. Suomi oli kuitenkin paremmin varautunut kuin moni muu maa, muttei riittävästi, pääministeri toteaa.
Keväällä 2020 paljastui, ettei kaikilla sairaanhoitopiireillä ollut riittäviä varastoja suojavarusteita.
Lue myös: Huoltovarmuuskeskuksen ex-toimitusjohtaja tyytyväinen maskisotkun uusiin tietoihin: "On hyvä, että totuus tulee ilmi"
Myös STM:lle meni tieto
Pääministeri ei välttämättä ole ehtinyt saada yhdessä päivässä tietoa työ- ja elinkeinoministeriössä pidetystä palaverista.
Maaliskuun aikana tiedon olisi luullut liikkuvan.
Lounema on lähettänyt viestiä maaliskuun alussa myös sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikölle Kirsi Varhilalle.
Lounema kertoi Varhilalle, että HVK:n varastoissa olevat suojaimet ovat pakkausmerkinnöiltään vanhentuneita, mutta VTT:llä teetettyjen laboratoriotestien mukaan ne täyttäisivät suojaavuusvaatimukset.
Suojavarusteita oli varastossa, koska niitä oli hankittu vuosia aiemmin sikainfluenssan takia.
Vielä maaliskuun alkupuolella niin Varhila, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sekä silloinen sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) puhuivat julkisuudessa siitä, että Suomi on hyvin varautunut.
– Me olemme myöskin Suomessa varautuneet äärimmäisen hyvin tähän tilanteeseen juuri siitä syystä, että meillä on sikainfluenssan jälkeen se jälkityö tehty erinomaisesti. Meillä on esimerkiksi näitä hoitotarvikkeita, suojautumisvarusteita hoitohenkilökunnalle varastossa tällä hetkellä runsaasti, ja samoin meillä on lääkkeiden osalta nämä velvoitevarastot, joita ei muissa Euroopan maissa ole, ja se on minusta äärimmäisen tärkeää, Pekonen puhui eduskunnan kyselytunnilla 12. maaliskuuta 2020.
Maaliskuun puolivälin jälkeen paniikki
Huoltovarmuuskeskuksen johtoa koskenut esitutkinta on paljastanut, että viimeistään maaliskuun puolivälin jälkeen kulisseissa syntyi paniikki suojainten saamiseksi.
Huoltovarmuuskeskuksen valmiusvarastot avattiin lopulta 23. maaliskuuta ja viimeistään silloin oli selvää, ettei varasto riitä pitkäksi aikaa.
– Paine hankkia suojaimia on ollut valtava. Esitutkinnassa kuultu sosiaali- ja terveysministeriön valmiusjohtaja Pekka Tulokas on kertonut, että silloin, kun HVK:n varmuusvarastot on avattu 23.3.2020, suojaimet olisivat riittäneet viikoksi. Markkina on ollut kiinni ja on ollut vaara, että terveydenhuolto kaatuu, syyttämättäjättämispäätöksessä mainitaan.
Esitutkintamateriaalissa olleet Louneman viestit, herättävät kysymyksiä siitä, missä vaiheessa hallituksessa ja ministeriöissä on tiedostettu se, että suojavarusteita on hankittava paljon ja nopeasti. Ja onko tietoa jaettu kunnolla STM:n ja TEM:n välillä, kun julkisuudessa on aluksi puhuttu hyvästä varustautumisesta vastoin todellista tilannetta?
STM:ltä tukipyyntö 24. maaliskuuta
Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt Huoltovarmuuskeskukselle tukipyynnön 24. maaliskuuta 2020 suojavarustehankinnoista kymmenillä miljoonilla euroilla.
Louneman viestit vanhentuneista varastovarusteista ja epäonnistuneesta varautumisesta oli lähetetty jo viikkoja aiemmin.
MTV Uutisten aiemmin työ- ja elinkeinoministeriöstä saamien tietojen mukaan Huoltovarmuuskeskus oli valikoitunut hankintojen tekijäksi sen takia, että sillä olisi ollut ainoana organisaationa kykyä tehdä suuria, valtakunnallisia hankintoja.
Keskuksella ei ollut näin nopeista suurhankinnoista kokemusta, mutta sen oppimiskykyyn uskottiin ministeriöissä.
Sairaanhoitopiirit olivat normaalina aikoina hankkineet itselleen varusteita, mutta keväällä 2020 varusteista oli pulaa kaikkialla.
Huolia oli monia
Maskipula osui koronakevään 2020 kiihkeimpään aikaan. Maaliskuun puolivälin jälkeen Suomessa oli valmiuslaki voimassa ja poikkeusolot julistettu. Huolta oli suojavarusteiden lisäksi hengityskoneista, testauskapasiteetista, rajakontrollista ja tehohoidon paikoista.
Suojavarusteiden pula oli maaliskuussa maailmalla valtava. Tämän takia Huoltovarmuuskeskus ajautui kiireessä epäonnisiin kauppoihin Onni Sarmasteen ja Tiina Jylhän kanssa. Saatu materiaali ei kelvannut sairaalakäyttöön.
Myyjien taustoja ei tarkistettu kiireessä kunnolla.
Mönkään menneiden, julkista kohua aiheuttaneiden kauppojen takia luottamus Huoltovarmuuskeskukseen meni, vaikka poliitikot olivat itse hankintoja kiirehtineet. Pääministeri Marin viestitti luottamuksen menneen lehtihaastattelussa.
Lounema erosi, kun työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö oli puhelimessa sanonut, ettei muuta vaihtoetoa juuri ollut. Kaksi HVK:n johtajaa sai potkut.
Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on kertonut Iltalehden haastattelussa, ettei hän muista työ- ja elinkeinoministeriössä 26.2.2020 käytyä keskustelua tarkasti.