Huonoista talopaketin ohjeista korvauksia

Porvoolainen mies osti vuonna 1986 talopaketin, jonka toimitukseen kuului vesikate asennettuna ja yläpohjan lämpöeristeet asentamattomina. Mies ei alun perin aikonut osallistua rakennustyöhön lainkaan, vaan jättää homman ammattilaisten hoitoon. Miehen palkkaama urakoitsija kuitenkin pyysi miestä tekemään yläpohjan villoitustyön, koska urakoitsija oli lähdössä matkoille ja aikataulu oli muutenkin kireä. Ennen kuin mies ryhtyi eristämään taloaan, hän kävi urakoitsijan kanssa läpi paketin toimittajalta saamansa ohjeet ja kysyi neuvoja työn tekemiseen.

Miehen mukaan hänen saamissaan ohjeissa sanottiin, että yläpohjan kaltevan osan eristykseen tulee käyttää 300 millimetrin paksuista villaa. Suunnitelmia noudattanut mies laittoi eristeille varatun tilan täyteen villaa eikä tilaan jäänyt riittävää tuuletusrakoa. Vuonna 1992 mies havaitsi, että yläpohjan rakenteissa oli hometta. Tarkastuksessa todettiin, että aluskatteen ja eristeen välinen tuuletus ei ollut riittävä. Mikäli eristämiseen olisi käytetty vähemmän villaa, tuuletusväli olisi jäänyt tarpeeksi suureksi.

Kuluttajan saatava oikeat ja riittävät ohjeet

Porvoon käräjäoikeudessa talon toimittaja katsoi, ettei mies ollut noudattanut rakenneluettelossa annettuja ohjeita ilmavälistä. Mies oli saanut ohjeen, jossa selostettiin villan päälle jätettävää ilmaväliä. Lisäksi mies oli yhtiön mukaan saanut villan valmistajan ohjeet, joissa kerrottiin ilmavälin jättämisen tarpeellisuudesta. Ilmavälin jättäminen on rakentajan perustietoutta. Mikäli talon ostaja ei itse pysty huolehtimaan hyvästä rakennustavasta, vastuu mahdollisista vahingoista on hänen itsensä eikä talon toimittajan, yhtiö huomautti. Käräjäoikeus katsoi, ettei tavaran toimittaja ole vastuussa asiasta.

Helsingin hovioikeus päätyi kuitenkin erilaiseen ratkaisuun. Miehen saamissa piirrustuksissa sanottiin, että ilmavälin ja lämmöneristeen paksuuden pitää olla 300 millimetriä. Ohjeissa ei kuitenkaan määritelty juuri ilmanvälin suuruutta. Hovioikeus katsoi, että ohjeet olivat epätarkkoja eivätkä sisältäneet kaikilta osin riittävän yksityiskohtaisia piirrustuksia. Ilmavälin jättäminen olisi ollut ammattirakentajalle selvää. Hovioikeuden mukaan voidaan kuitenkin edellyttää, että myyjän kuluttajalle antamat ohjeet ovat paitsi oikeat, myös riittävät. Oikeuden mukaan UPM-Kymmene on vastuussa virheestä ja siten velvollinen korvaamaan virheen korjaamisesta aiheutuneen vahingon. Yhtiö velvoitettiin maksamaan vahingonkorvauksena kattorakenteen korjauskuluista 30000 markkaa. Lisäksi oikeus vapautti miehen maksamasta UPM-Kymmenelle käräjäoikeudessa kertyneitä oikeudenkäyntikuluja, jotka olivat reilut 64000 markkaa.
(STT)