Eurooppalainen alus aloittaa laskeutumisen Marsin pinnalle pian – mukana suomalaista laitteistoa

Sunnuntaina Suomen aikaa klo 17.42 kiertorataluotaimesta irtoaa Schiaparelli-niminen laskeutuja-alus, jonka on tarkoitus laskeutua Marsin pinnalle keskiviikkona 19. lokakuuta. Tarkka laskeutumisaika on klo 17.48 Suomen aikaa. Kyseisestä ajankohdista menee vielä 10 minuuttia ennen kuin maassa tiedetään laskeutumisen onnistumisesta, sillä signaali Marsista maapallolle vie tuon ajan.

Laskeutumista voi seurata Euroopan avaruushallinnon nettisivulta suorana lähetyksenä. 

Suomalaisia mittauslaitteita ja antureita

Schiaparellin kyydissä on Dreams-niminen tutkimuslaitteisto, jonka osana on Suomen Ilmatieteen laitoksen kehittämiä kaasukehän painetta ja kosteutta mittaavia laitteita. Ilmatieteen laitos on toimittanut aiemmin samantyyppisiä tutkimuslaitteita NASAn Mars-hankkeisiin.

Marsiin lentää myös suomalaisen Vaisala Oy:n anturiteknologiaa.

Tähän saakka Marsiin on laskeutunut pääasiassa yhdysvaltalaisia ja venäläisiä (neuvostoliittolaisia) aluksia. Vuonna 2003 eurooppalaisten ESA sai onnistuneesti lähetettyä kiertolaisluotaimen Marsiin ja siitä irrotetun laskeutuja-aluksen laskeutuminen onnistui mutta itse käyttöönotto epäonnistui.

Yhteistyötä Venäjän kanssa

Nyt kyseessä on ESA:n ja Venäjän yhteishanke. Alun perin Euroopan avaruusjärjestö halusi toimittaa luotaimen Marsiin yhdessä Yhdysvaltain avaruushallinnon NASAn kanssa. ESA ja NASA tekivätkin pitkään yhteistyötä mutta NASAn budjettileikkausten myötä yhteistyö päättyi. ESA päätyi tekemään yhteistyötä Venäjän kanssa hankkeen onnistumiseksi.

Hanketta kutsuttaa ExoMarsiksi. Nimi tulee exobiologiasta, eli tieteestä, jonka tehtävänä on tutkia elämän todennäköisyyttä muilla taivaankappaleilla.

Marsin pinnalle laskeutuva Schiaparelli on saanut puolestaan nimensä italialaiselta tiedemieheltä, joka 1800-luvulla havaitsi teleskoopilla, että Marsin pinnalla on eräänlaisia linjoja tai uurteita. Tämä italiankielinen "canali"-sana käännettiin englanniksi sanalla "canal" ja niinpä eri maiden tietokirjoissa kerrottiin vielä 1900-luvun puolivälissä, että Marsin pinnalla on kanavia - monet olettivat, että nämä "kanavat" olivat joidenkin älyllisten olentojen tekemiä. Sittemmin paremmat teleskoopit osoittivat, että mitään selkeitä uurteita ei ole olemassa.

Luotain etsii metaaniesiintymiä

ExoMars-luotain on matkannut 496 miljoonaa kilometriä. Itse luotaimen "siipiväli" on 17,5 metriä. Siitä irrottautuva ja Marsiin laskeutuva Schiaparelli on halkaisijaltaan 1,6 metriä.

Hankkeessa on tarkoitus tutkia Marsin kaasuja, erityisesti metaanin olemassaoloa. Maapallolla metaani syntyy biologisissa prosesseissa, joten Marsissa metaanin löytyminen voi tarkoittaa jonkinlaisen elämän olemassaoloa. Jo aiemmat luotaimet ovat havainneet jälkiä metaanista Marsissa.

Nyt luotaimessa on mukana edellisiä Mars-luotaimia herkemmät laitteet, joten niiden toivotaan mittaavan, onko metaani syntynyt biologisena tuotteena vai onko se Marsin maaperässä - metaania kun voi syntyä myös maanalaisissa tulivuorenpurkauksissa.

ExoMars-hanke on kaksiosainen. Missiolle on luvassa jatkoa vuonna 2020, jolloin laukaistaan ExoMars 2020 -laskeutuja, jonka mukana on myös Mars-mönkijä. Mönkijässä on uutuutena pora, joka voi porata kahden metrin syvyyteen. Ilmatieteen laitos toimittaa myös tähän laskeutujaan erilaisia instrumentteja.

Lähteet: AFP, Wikipedia, Ilmatieteen laitos, ESA