Tukien rukkaaminen kohti tuottavampaa maataloutta voisi olla hyväksi myös kriisitilanteita varten.
Huoltovarmuuden takia koko Suomessa ei tarvitse viljellä maata, eikä maatilojen määrän tarvitse säilyä nykyisellä tasolla.
Pienten ja syrjäisten maatilojen säilyttämistä tukevia maataloustukia pitäisi siis perustella myös muilla syillä, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola.
– Vilja- ja elintarviketuotantoa on hyvä olla Suomessa. Niinkään ei ole väliä, missä maakunnassa. Oleellista on, että tuotetaan riittävissä määrin.
Hänen mukaansa huoltovarmuuden näkökulmasta kaiken kulutuksen ei tarvitse olla kotimaista ruokaa. Hakolan mukaan turvallinen lähtökohta olisi, että reilusti puolet ruoankulutuksesta olisi kotimaista.
Nykyisten, pitkälti peltojen pinta-alaan perustuvien tukien takia Suomessa on peltoja viljeltynä ja viljelijöitä töissä enemmän kuin olisi ilman yhtä suuria suoria tukia.
Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori sanoo, että huoltovarmuuden kannalta tuotantokapasiteetin, tuotantoinfrastruktuurin ja osaamisen ylläpitäminen on keskeistä, mutta riittävälle tuotannon tasolle ei ole selkeää mitattavaa tasoa.
– Resursseja ei tarvitsisi olla niin paljon käytössä huoltovarmuuden näkökulmasta.