Miten Suomessa päästään turpeesta eroon oikeudenmukaisesti? Suurtuotannolla ei tulevaisuutta, alan toimijat ahdingossa – "Hallitun alasajon sijaan romutus"

2:10
Katso myös uutisjuttu syksyltä: Turvetuottajat hermostuivat alansa nopeasta alasajosta – vaativat korvauksia valtiolta

Turpeesta luopumisen esimerkit maailmalta ovat vähissä. Miten turpeesta luopuminen toteutetaan oikeudenmukaisesti Suomessa? 

– Energiaturpeelle ei ole hyvin käymässä. Se on kaikkien tunnustama asia. 

Näin kuvailee energiaturpeen tilannetta muun muassa turvealaa edustavan Bioenergia ry:n turpeen toimialapäällikkö Hannu Salo. Syynä tilanteeseen on päästökauppa ja joiltain osin verotus.  

Kyse on siis enää käytännössä siitä, miten alan yrittäjiä ja muita toimijoita tuetaan, kun energiaturpeen käyttö hiipuu.  

Nyt alan yrittäjät ovat joutuneet ahdinkoon, sillä turpeen käyttö on vähentynyt nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna turpeen energiakäyttö väheni 25 prosenttia.

Ahdinko ilmenee esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran joulukuussa toteuttamasta dialogista turvealan toimijoiden kanssa.  

– Puhutaan hienoilla sanoilla siirtymisestä ja hallitusta alasajosta, mutta kyllä se romutus on lähempänä. Ammattitaidon ja ammattikunnan hajotus, eräs eteläpohjanmaalainen toimija kuvaa.   

Samoilla linjoilla on myös toimialapäällikkö Salo. Hänen mukaansa siirtymä pitäisi olla hallittua, mutta nyt siitä ei ole kyse.  

– Nopeasta siirtymästä pitäisi päästä hallittuun siirtymään. Silloin yritystoiminnalla on mahdollisuus mukautua. Mutta jos yhden vuoden aikana joutuu paineeseen, vaihtoehdoksi ei jää kuin konkurssi.  

Pienlaitoksille toimintamahdollisuus

Akuutimpana toimenpiteenä voisi olla turpeen verottoman laitoskohtaisen käytön alaraja nostaminen 5 000 megawattitunnista 10 000 megawattituntiin. Verollista tuotantoa olisi vain tämän tason ylimenevä osa, jolloin pienillä laitoksilla olisi varaa ostaa turvetta poltettavaksi.   

Toimea ehdottaa niin Salo kuin työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) turvetyöryhmä loppuraportissaan.  

– Turveala ei ole yksin nämä yrittäjät, vaan siellä on nämä pienet käyttökohteet, kunnalliset lämpölaitokset. Laitoksille verottoman käytön raja merkitsee varmaan enemmän kuin turvealan yrityksille. Se vähän pehmentäisi laskua, joka on nyt aika raju, arvioi Salo. 

Pidemmällä aikavälillä alalla puhutaan JTF:stä, joka tarkoittaa Euroopan unionin oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa.  

– JTF-rahaston tuella keskitytään talouden monipuolistamiseen alueilla, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten, sekä alueiden työntekijöiden ja työnhakijoiden uudelleenkoulutukseen ja aktiiviseen osallistamiseen, Euroopan parlamentin sivuilla selvennetään.  

Ainakin Sitran dialogin perusteella JTF-tuki on kuitenkin jo myöhässä, sillä apua tarvittaisiin välittömästi. Ohjelma on käynnistymässä tänä vuonna.  

– EU-raha ei varmasti riitä, pitää jonkinlaista vastaantuloa olla myöskin kansallisesti tähän tilanteeseen, sanoo Salo.  

Luopumispaketti toimijoille?

Salo viittaa pitkän ajan toimissa TEM:n turvetyöryhmän ehdotuksiin, joissa merkittävämpänä toimena on niin sanottu luopumispaketti.  

Pakettiin voisi kuulua muun muassa se, että valtio maksaisi yrittäjille korvausta myymättömistä energiaturvevarastoista.  

Myös yksityisomisteisten tai vuokrattujen turvetuotantoalueita voitaisiin hankkia Metsähallituksen käyttöön. 

Lisäksi paketti sisältäisi turvetuotannon lopettavalle yrittäjälle maksettavaa sopeutumisrahaa sekä ikääntyneiden yrittäjien ennenaikaisen eläkkeen valmistelua. 

Ongelmana ovat myös tuotantolaitteet ja -koneet, joille ei juurikaan löydy jatkokäyttöä. TEM ehdottaa, että luopumispaketissa koneille määriteltäisiin hävittämispalkkion korvaustaso. 

– Alueiden ja varastojen lunastaminen, juoksevien kulujen korvaaminen, joita tulee esimerkiksi ympäristölupien ehtojen ylläpitämisestä. Kulut minimiin ja tulot uuteen liiketoimintaan siirtymiseksi, Salo tiivistää TEM:n ehdotuksen.  

Salon mukaan pienenä mahdollisuutena on myydä koneita ulkomaille. Muuten ne ovat romuraudan arvoisia.  

– Voidaan jonkin verran myydä ulkomaille ja näin on tehtykin. Varsinkin raskaan tuotantokaluston koneita voi myydä.  

Miksi tämä on niin hankala asia? 

Suomen tilannetta osaltaan hankaloittaa se, että samanlaista tilannetta ei juurikaan ole ollut.  

Sitra toteaa viime kesäisessä Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa -raportissaan, että turpeen käytön lopettamisesta ja sen oikeudenmukaisesta toteuttamisesta on vain vähän esimerkkejä.  

Konkreettisin esimerkki löytyy Irlannista, jossa perustettiin siirtymäryhmä oikeudenmukaista siirtymistä varten.  

Tavoitteena on kouluttaa uudelleen alan toimijoita ja paikallisten yhteisöjen sekä yritysten sopeutumista. 

Maassa turpeesta ollaan luopumassa vuonna 2025 tai jo vuonna 2023, sillä turvetta polttaville energialaitoksille ei anneta näillä näkymin jatkolupia.  

Irlannissa hallitus on tukenut turvealaa investoimalla hankkeisiin, kuten rakennusten korjausrakentamiseen ja soiden ennallistamiseen, joille on Sitran mukaan arvioitu 500 ihmisen työllistävä vaikutus.  

Valtion energialaitokset ovat puolestaan tarjonneet työntekijöilleen vapaaehtoisen eropaketin tai mahdollisuuden uudelleenkouluttautumiseen yritysten uusiin työpaikkoihin, esimerkiksi kierrätykseen tai tuulivoimatuotantoon, Sitra kertoo raportissaan.  

Näillä toimilla olisi 800 ihmisen työllistävä vaikutus, ja niistä 300 on tavoitteena syntyä vuoteen 2023 mennessä. 

Turveala työllistää Irlannissa kaikkiaan noin 4 000 ihmistä. TEM:n turvetyöryhmän mukaan Suomessa ala työllisti vuonna 2019 noin 2 500 ihmistä.  

Salon mukaan Irlannin tilanne on kuitenkin ollut hieman erilainen kuin Suomessa, sillä turvetta käytetään eri tavalla.  

– Siellä päätettiin kansallisesti lähinnä siitä syystä luopua turpeesta, kun uusia alueita tuotantoon ei enää ole. Siellä energiaturvetuotannon käyttö on myös erilainen, sillä siellä turvetta on käytetty lauhdetuotantoon. Suomessa on käytetty yhdistettyyn lämmön ja sähkön tuotantoon. Ratkaisu on ollut helpompi tehdä.  

Tilastokeskuksen mukaan Suomen energiantuotannosta noin kolme prosenttia koostui turpeesta vuonna 2020. Turpeen poltto aiheutti noin kymmenen prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä vuonna 2017, Sitra kertoo.  

Energiaturpeen tuotanto jatkunee Suomessa ainakin jossakin muodossa huoltovarmuutta ylläpitämässä. Lisäksi turvetta käytetään muuhunkin, esimerkiksi kasvualustoina. 

Lähteet: Sitra, TEM, Tilastokeskus

Videot

Uusimmat

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja