Koronapandemia on pysäyttänyt kapellimestari Hannu Linnun elämän. Aiemmin ympäri maapalloa singahdellut kiireinen mies on joutunut totuttautumaan uudenlaiseen elämäntyyliin kotimaan kamaralla, kun esiintymismatkat ulkomaille ovat kadonneet lähes tyystin kalenterista.
Helsinkiläiseen kahvilaan astelee Shurik-koiran kanssa haastatteluun rentoutunut, mutta musiikkialan tulevaisuudesta huolestunut mies. Korona-aika on pakottanut tarkasti aikataulutettua elämää eläneen Linnun tottumaan nopeisiinkin muutoksiin.
– En olisi ikinä kuvitellut, että tästä ammatista tulee sellainen, että perjantaina ei tiedetä, mitä maanantaina tapahtuu. Ennen koronaa tiesin tarkasti mitä tapahtuu seuraavat pari vuotta, Lintu sanoo.
Linnun mukaan taidemusiikin kenttä ei koronapandemian jälkeen tule olemaan enää entisensä.
– Nyt syntyneet miljoonien tappiot tulevat johtamaan siihen, että jotkut oopperatalot tulevat romahtamaan. Historia on osoittanut, että jos jokin kulttuuri-instituutio romahtaa, niin se ei tule enää takaisin, Lintu huokaa.
Lukuisia amerikkalaisia orkestereita urallaan johtanut Lintu on erityisen huolissaan tilanteesta Atlantin takana.
– Tässä huomataan eurooppalaisen ja varsinkin suomalaisen ja pohjoismaalaisen julkisen tuen hyödyllisyys. Me olemme pystyneet jatkamaan toimintaamme, päinvastoin kuin ylistetyssä amerikkalaisessa systeemissä toimivat orkesterit. Siellä orkesterit eivät vie yhteiskunnan rahoja, vaan kaikki maksetaan yksityisten ja liikeyritysten varoilla. Se on osoittautunut nyt toimimattomaksi.
Kapellimestarin matkassa
Kustannusyhtiö Bazar julkaisee torstaina Pekka Hakon kirjoittaman henkilökuvan Linnunradalla – Kapellimestari Hannu Linnun matkassa. Kirja ei ole Linnun elämäkerta, vaan paremminkin matkakirja, joka seuraa Linnun työskentelyä Suomen ohella myös Berliinissä, Yhdysvalloissa, Singaporessa ja Japanissa. Samalla kuullaan Linnun ajatuksia musiikista ja laajemminkin elämästä.
Kirjasta käy hyvin ilmi, kuinka Jean Sibeliuksen musiikki on vahvasti läsnä suomalaisten kapellimestarien työssä maailmalla. Linnun mukaan Sibeliusta voidaan kutsua jopa eräänlaiseksi Troijan hevoseksi, jonka avulla suomalaiskapellimestarit ovat päässeet tekemään itsensä tykö maailman huippuorkestereille.
Sibeliuksen sinfoniat ovat keskeisessä roolissa lukuisia huippukapellimestareita kouluttaneen Sibelius-akatemian koulutuksessa.
– Sibeliuksen sinfoniat ovat jotakin mitä me todellakin osaamme. Niiden myötä pystymme tarjoamaan hyvillekin orkestereille poikkeuksellisen kokemuksen ja sitä kautta tulemaan tutuiksi niiden kanssa. Minulla on maailmalla paljon läheisiä yhteistyökumppaneita, joihin se suhde on muodostunut ensin Sibeliuksen kautta ja sitten se on siitä laajentunut, Lintu kertoo.
Hannu Lintu oli puhumassa koronaviruksen vaikutuksista kulttuurille MTV:n Uutisaamussa jo huhtikuussa 2020:
8:39
Sibelius-yliannostus uhkaa
Lintu myöntää, että suomalaiset kapellimestarit voivat työssään helposti saada Sibelius-yliannostuksen, kun ulkomailla heidän odotetaan johtavan ennen muuta Suomen kansallissäveltäjän teoksia. Linnun kohdalla yliannostus iski Sibeliuksen juhlavuonna 2015, jolloin hänen johtamansa Radion sinfoniaorkesteri teki lukuisia Sibelius-aiheisia tv-ohjelmia ja kiertueita. Tuolloin Sibeliusta pursusi korvista.
– Yritän tehdä Sibeliusta mahdollisimman vähän, jotta saan pidettyä näkökulman tuoreena. Säästelen sitä erikoistapauksiin, Lintu sanoo.Yksi tällainen erikoistapaus olisi ollut tammikuussa. Tuolloin Linnun oli ensimmäistä kertaa määrä johtaa New Yorkin filharmonikkoja, mutta koronapandemia pakotti perumaan konsertin.
Suomalainen sopii kapellimestariksi
Sibeliuksen rooli Troijan hevosena on Linnun mukaan osaltaan edesauttanut sitä, että Suomesta on vuosikymmenten mittaan tullut väkilukuun suhteutettuna huippukapellimestarien tuotannon suurvalta.
Linnun mukaan suomalaisten kapellimestarien menestystä selittävät ennen muuta pitkä, jo Robert Kajanuksen ja Sibeliuksen ajoista juontuva perinne sekä Sibelius-akatemian määrätietoinen ja korkeatasoinen kapellimestarikoulutus.Kolmas selittävä tekijä Linnun mielestä on suomalainen luonne.
– Suomalaisethan ovat hyviä asioissa, joita saa tehdä yksin. Mehän esimerkiksi ajetaan hyvin nopeita autoja, Lintu naurahtaa.
– Totta kai kapellimestari tekee työtään myös toisten ihmisten kanssa, mutta tavallaan tämä on yksinäinen ammatti kun otetaan huomioon kaikki se valmistautuminen ja matkustaminen. Meissä suomalaisissa on sellaista vahvuutta, että me emme tarvitse koko ajan sitä joukkoa ympärillemme.
Kansallisooppera odottaa vuodenvaihteessa– kapellimestari Hannu Lintu on syntynyt 13.10.1967 Raumalla – ylioppilas 1986, opintoja Turun konservatoriossa, Sibelius-Akatemiassa (kapellimestaridiplomi 1996) ja Italiassa – pohjoismaisen kapellimestarikilpailun ensimmäinen palkinto 1994 Bergenissä – Turun kaupunginorkesterin ylikapellimestari 1998–2001, Helsingborgin sinfoniaorkesterin ylikapellimestari 2002–05, Tampere Filharmonian taiteellinen johtaja 2009–13, Radion sinfoniaorkesterin ylikapellimestari 2013–2021 – aloittaa ensi vuoden alussa Suomen kansallisoopperan ja -baletin orkesterin ylikapellimestarina – johtanut merkittäviä orkestereita Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, useita levytyksiä, tv- ja radionauhoituksia – Linnun johtamat Radion sinfoniaorkesterin levytykset ovat voittaneet useita kansainvälisiä palkintoja, muun muassa Gramophone-palkinnon vuonna 2018 – Radion sinfoniaorkesteri ja Lintu ovat myös tänä vuonna ehdolla Grammy-palkinnon saajiksi Witold Lutoslawskin sinfonioiden levytyksellä, palkinnon saaja ratkeaa maaliskuun puolivälissä – Pro Finlandia -kunniamerkki 2015, Suomi-palkinto 2017 – perheeseen kuuluu puoliso ja koira |