Huippuekonomisti: Demokratia ei myy maailmalla

Nordic Business Forumissa puhunut huippuekonomisti vakuuttaa rakastavansa demokratiaa, mutta näkee sen olevan pahoissa vaikeuksissa maailmanlaajuisesti.

Sambiassa syntynyt taloustieteilijä Dambisa Moyo valittiin Time-lehden sadan vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon. Nordic Business Forumissa hän puhui demokratian kriisistä.

- Älkää ymmärtäkö minua väärin; uskon, että voimme ratkaista nämä ongelmat mutta meidän täytyy ottaa ne vakavasti, hän sanoi.

Muun muassa luonnonvarojen ehtyminen ja tuloerojen kasvaminen ovat hänen mukaansa tämän hetken suurimmat ongelmat. Samoin demokratian nykytila.

- Yhteiskunnissa, joissa demokratialla on lyhyt sykli eli vaaleja on usein, poliitikot joutuvat tekemisiin hyvin kärsimättömän äänestäjäkunnan kanssa, joka ei malta odottaa taloudellista kasvua, Moyo sanoo.

Poliitikkojen muuttuminen ammattipoliitikoiksi on iso osa ongelmaa. Kun puheeksi tulevat tuloerot, poliitikot antavat ennalta arvattavia vastauksia.

- Sen sijaan, että poliitikot miettisivät itse asiaa, he antavat slogan-vastauksia, koska haluavat tulla uudelleenvalituiksi.

- Mutta älkää siteeratko minua väärin: rakastan demokratiaa. On kuitenkin selvää, että demokraattinen kapitalismi ei toimi enää niin hyvin kuin se ennen toimi, Moyo sanoi.

Suurta kaupallista menestystä ovat saavuttaneet Kiinan kaltaiset maat, joissa ei ole demokratiaa. Toimivan demokratian kehittyminen vie paljon aikaa, jopa satoja vuosia. Silti kehittyvien maiden odotetaan siirtyvän demokratiaan hetkessä.

- Kehittyvissä maissa kuitenkin epäillään sekä demokratiaa että kapitalismia, Moyo sanoo.

- Vaikka haluaisimme vakuuttaa kehittyvät maat niiden tarpeellisuudesta, meidän täytyy ensin saada oma järjestelmämme toimimaan.

Hän nosti esiin muun muassa sen, että länsimaissa maksetaan ylivoimainen valtaosa koko maailman sosiaalituesta, vaikka sen tarve olisi suurempi kehittyvissä maissa. Myös puolustukseen käytetyt kulut ovat länsimaissa suuria.

- Me haluamme mennä Kiinaan ja kertoa heille, miten heidän tulisi jatkossa toimia. Sen sijaan meidän pitäisi katsoa omaa järjestelmäämme ja miettiä, mikä siinä on pielessä. Välitämme tietävämme kaiken, mutta olemme esimerkiksi huonoja ennustamaan talouskriisejä.

Lue myös:

    Uusimmat