HS: Tallinna-tunnelin kulisseissa kuohuu – Lähetystön levittämä muistio haukkuu omaa tunnelia suunnittelevaa Peter Vesterbackaa

Helsingin Sanomien verkkohaun avulla haltuunsa saamien tietojen mukaan Suomen Tallinnan-suurlähetystöstä on lähtenyt tammikuun lopulla laajalla jakelulla muistio, jossa kyseenalaistetaan omaa tunnelihanketta näyttävästi ajavan Rovio-miljonääri Peter Vesterbackan aikeet, menettelytavat ja tietämys.

Viisisivuisessa muistiossa todetaan Vesterbackan osaavan myydä vaikka vanhaa tavaraa tai lämmintä ilmaa.

Vesterbacka kertoi jokin aika sitten Tallinnassa, että kaksi pääkaupunkia on yhdistetty vuoden 2024 jouluaattoon mennessä. Arvio kustannuksista on noin 15 miljardia euroa. Suurin osa budjetista tulisi Kiinasta.

Vesterbackan suunnitelmiin kuuluu tunnelin lisäksi tekosaaret sekä Helsingin että Tallinnan edustalle.

Lähetystön analysoitava muutakin, kuin mediaa

Helsingin Sanomien mukaan muistion kirjoittajaksi on merkitty lähetystössä työskentelevä virkamies. 

Muistio kritisoi, että ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty, lupamenettelyn kestoon ei ole varauduttu, tekosaaren maanpuolustuksellista aspektia ei ole huomioitu.

Suomen Tallinnan-suurlähettiläs Kirsti Narinen sanoo Helsingin Sanomille, että lähetystön tehtävä on pureutua asioihin, eikä vain tyytyä siteereemaan mediaa. Narinen harmittelee sitä, että hyvänä puhujana Vesterbacka on hämärtänyt esimerkiksi lupamenettelyn nopeutta lahden molemmin puolin. 

Esimerkiksi ympäristölupiin uppoaa Narisen mukaan helposti kuusikin vuotta. 

Vesterbackaa harmittaa

Peter Vesterbacka pitää muistiota epäreiluna. 

– Erikoista on, jos me yritämme tehdä tätä mahdollisimman avoimesti, virallinen Suomi käyttää salaiseksi julistettuja muistioita, joihin meiltä ei pyydetä edes kommenttia, hän sanoo Helsingin Sanomille.

Toisen tunnelisuunnitelman kanssa etenevä FinEst Link -projekti julkisti Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin selvityshankkeen tulokset Tallinnassa eilen.

Suunnitelman mukaan Suomenlahden alitse rakennettaisiin rautatietunneli kumpaankin suuntaan sekä huoltotunneli niiden väliin. Rakennustyöt käynnistyisivät vuonna 2025 ja matkustajaliikenne alkaisi vuonna 2040.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori muistutti eilen, että tunnelihanke edellyttää myös tuntuvaa rahoitusta EU:lta.