Peter Vesterbacka vakuuttaa, että Helsingin ja Tallinnan välillä on liikennetunneli jouluaattona 2024 – aasialaisraha herättänyt suomalaisissa kysymyksiä: "Olisiko parempi, että olisimme venäläisiä ja rakentaisimme kaasuputken?"

– Suurimmaksi osaksi ihan asiallista, mutta paljon tulee selkäytimestä reaktioita, että ei kiinalaisille ja näin. Olisiko parempi, että olisimme venäläisiä ja rakentaisimme kaasuputken?

– Noudatetaan Suomen ja Viron lakeja, niin kaiken pitäisi olla ihan OK. Suomessa on ollut elinkeinovapaus aika kauan. Eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Tämä on bisnestä.

Kiinalainen raha on herättänyt viime kuukausina keskustelua myös uuden omistajan saaneen helsinkiläisen jalkapallojoukkue HIFK:n osalta. Vesterbacka ei pidä tilanteita verrannollisina.

– Eihän jalkapallo Suomessa ole mikään bisnes. Vaikka mistä raha tulisi, jos ostat jalkapallojoukkueen Suomesta, se herättää kysymyksiä, Vesterbacka hymähtää.

Kilpailevilla hankkeilla ei keskusteluyhteyttä

Merenpohjaan riittää hamuajia, sillä käynnissä on myös julkisen sektorin FinEst Link -tunnelihanke.

Keskusteluyhteyttä kilpailevien hankkeiden välillä ei Vesterbackan mukaan ole.

– Me erittäin mielellämme juttelisimme kyseisen hankkeen kanssa, jos joku kertoisi meille, kenen hanke ja missä se on. Eihän sellaista ole tullut vastaan, Vesterbacka puhisee.

FinEst Link -hankkeessa osallisina ovat Helsingin ja Tallinnan kaupunkien lisäksi maiden liikenneministerit sekä Uudenmaan ja Harjun maakunnat.

Hanketta syytetty epärealistiseksi – Vesterbacka: Tahtotilasta kiinni

Viron hallintoministeri Jaak Aab arvioi viime viikolla Ylelle, ettei Vesterbackan hankkeen aikataulu ole realistinen. Aab kyseenalaisti myös tunnelin rahallisen kannattavuuden.

Aiemmin kritiikkiä hankkeelle on esittänyt esimerkiksi pitkän linjan vihreä poliitikko Osmo Soininvaara. Myös hän on kutsunut talousarvioita täysin epärealistisiksi.

Ylen mukaan tunnelihanke vaatii valtiollisen erikoiskaavamenettelyn, joka on Aabin mukaan pitkä prosessi.

Vesterbacka kertoo käyneensä jo alkuvuonna selvittämässä aikatauluja Viron pääministeri Jüri Ratasille ja tuolloiselle Viron talous- ja rakenneministeri Kadri Simsonille.

Hänen mukaansa lupaprosessissa Virossa ei pitäisi mennä kuin puolitoista vuotta, mikäli julkisella sektorilla edetään asianmukaisesti.

– Enemmän se on tahtotilasta kiinni. Jos halutaan tehdä, saadaan luvat kuntoon nopeasti. Suomessakin Äänekosken biotehdas sai nopeasti kaikki luvat, Vesterbacka sanoo.