Mainos

Poliitikot ja EU eivät tue, mutta Peter Vesterbacka aikoo viedä kiinalaismiljardeilla rahoitetun tunnelihankkeensa maaliin: Tukipäätös toiselle tunnelille on "Helsingin huonoa itsetuntoa"

12:19

Helsingin ja Tallinnan välisessä tunnelisuunnitelmassa on tällä hetkellä vireillä kaksi eriävää hanketta. Peter Vesterbackan vetämässä hankkeessa tunnelin toivotaan kulkevan Tallinnasta Espooseen. Hanke sai kuitenkin takaiskun, kun Uudenmaan maakuntahallitus esittää linjauksessaan tunnelin kulkevan ainoastaan Helsingin keskustan ja Pasilan kautta.

Peter Vesterbacka kertoo tunnelihankkeen etenemisestä Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelmassa. Hänen mukaan Uudenmaan maakuntahallituksen luoma linjaus vireillä olevan tunnelin reitin suhteen ei hetkauta häntä, sillä tämä oli Vesterbackan mukaan odotettavissa.

– Ehkä se on tätä Helsingin huonoa itsetuntoa, että haluttiin tällaisella kaavapäätöksellä pakottaa, että tunneli menee varmasti Helsinkiin.

Vesterbacka uskoo, että Helsingin nykyiseen tilaan rakentaminen ei ole kannattavaa, vaan hankkeessa pitäisi miettiä, miten pääkaupunkiseutu mahdollisesti kasvaa tulevaisuudessa.

– Ei tämä tunneli ole yhtään vähemmän Helsinkiä, vaikka se kulkee Otaniemen kautta.

Linjaus ei vielä ole lopullinen, vaan päätöksestä voi valittaa. Vaikka linjaus ei muuttuisi, aikoo Vesterbacka viedä tunnelihankkeen loppuun saakka.

Tunneli käyttöön jo vuonna 2024?

Toista tunnelihanketta vetävä FinEst Link -yhteistyöhanke arvioi, että rautatietunneli saataisiin käyttöön vasta 20 vuoden kuluttua.

Vesterbackan vetämä hanke toteaa rautatien käyttöönottamisen olevan mahdollista kuitenkin jo vuonna 2024.

Nopeaa aikataulua Vesterbacka perustelee sillä, että hanketta on alettu suunnittelemaan jo yli kaksi vuotta sitten. Lisäksi kiinalaisen yrityksen kanssa suunniteltu mahdollinen yhteistyö takaa Vesterbackan mukaan nopean aikataulun.

Miljardisijoitus Kiinasta

Kiinalaisomisteinen Touchstone Capital Partners -rahasto aikoo sijoittaa 15 miljardia Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin rakentamiseen. Käytännössä puolet kyseisistä rahoista tulee Kiinan valtiolta ja puolet muualta.

Vesterbackan mukaan kiinalainen sijoittaja kiinnostui hankkeesta taloudellisista syistä.

– Tämä on hyvä sijoitus. 17 vuotta ja tunneli on maksanut itsensä.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternakin mukaan Kiina ei sijoita suuria rahoja hankkeeseen ilman, että saisivat siitä jotain hyötyä.

– Varmaan kaikilla valtioilla on erinäköisiä intressejä, joten tottakai meidän tulee olla hereillä, eikä voi olla sinisilmäinen. Meidän tulee kuitenkin olla mukana ja olla aktiivisia ja tuottaa vakautta ympäristöön, puolustaa Vesterbacka. 

Hankkeella ei poliittista tukea

Vesterbackan vetämällä hankkeella ei tällä hetkellä ole poliitikkojen eikä EU:n tukea. Hän kuitenkin on toiveikas hankkeen etenemisen suhteen.

– Virossa tämä [hanke] on otettu tosissaan ja toivottavasti tunneli tartuttaa sitä takaisin vielä meihin suomalaisiin.

Vesterbacka uskoo myös hankkeen taloudelliseen menestykseen.

– Me tehdään rahaa sillä, että tästä tulee arvokas toimija. Me olemme tekemässä merkittävää uutta toimijaa markkinoille. Me pääsemme operoimaan junia Euroopan laajuisesti.  

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja