Papakokeella ja HPV-testauksella seulotaan vulvallisia kohdunkaulansyövän varalta. Kuinka huolissaan pitää olla, jos HPV-testi on positiivinen tai papakokeessa löytyy solumuutoksia?
Saitko kutsun papaseulontaan?
Vulvalliset saavat kutsun papakokeeseen osana kohdunkaulansyövän seulontaan viiden vuoden välein 30–60-vuotiaina ja joissain kunnissa myös 25- ja 65-vuotiaina.
Seulonnoissa on syytä käydä tunnollisesti, sillä mahdollisten syövän esiasteiden hoidolla kohdunkaulan syöpä on mahdollista estää, kertoo Duodecim.
Papilloomavirus (HPV) on erittäin yleinen seksin välityksellä tarttuva virus. Noin 80–90 prosenttia suomalaisista saa tartunnan.
Matalan riskin HPV-tyypit voivat aiheuttaa visvasyylia eli kondyloomia.
Ilman HPV-infektiota ei juuri koskaan synny kohdunkaulan syöpää. Syöpää aiheuttavat vain korkean riskin HPV-tyypit. Syöpä kehittyy esiasteiden kautta.
Korkean riskin HPV-tyypit voivat aiheuttaa myös nielun, suun, peniksen ja peräsuolen syöpiä, mutta näitä ei seulota.
HPV-rokotteita on saatavilla kahta erilaista. Toinen niistä suojaa kohdunkaulan syövältä ja sen esiasteilta, mutta se ei ehkäise kondyloomia. Toinen rokote antaa suojan myös kondyloomia vastaan.
HPV-rokotus on otettu kansalliseen rokotusohjelmaan tytöille vuonna 2013 ja pojille vuonna 2020. Rokote antaa tehokkaan suojan viruksia vastaan vain, jos sen ottaa ennen kuin on saanut tartunnan.
Lähteet: Duodecim ja naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri anna Parkusjärvi
HPV-näytteellä seulotaan ihmisen papillomaviruksen korkean riskin tyyppejä elimistöstä. Virustesti saadaan otettua tarvittaessa osana papakoetta kohdunkaulan kanavasta pienellä harjalla.
Korkean riskin HPV-tyypit lisäävät kohdunkaulansyövän riskiä.
– Alle 30-vuotiailta HPV:tä ei testata, sillä HPV-tartunnat ovat todella yleisiä nuorilla, mutta ne paranevat lähes aina spontaanisti. Näin ollen positiivinen HPV-testitulos aiheuttaisi turhaa ahdistusta, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna Parkusjärvi.
– Kohdunkaulan syövän seulonnoissa ollaan siirtymässä siihen, että ensisijaisesti otettaisiin HPV-testi ja vasta sen ollessa positiivinen otettaisiin papakoe, jotta nähdään, onko virus aiheuttanut solumuutoksia kohdunkaulalle.
Papanäytteestä tutkitaan tulehduksia ja solumuutoksia
Papakoe on irtosolunäyte, josta saadaan tietoa esimerkiksi valkovuodon syistä, erilaisista tulehduksista ja kohdunkaulan solumuutoksista.
– Papanäytteestä voi sivulöydöksenä löytyä esimerkiksi hiivaa tai sytolyysia joka liittyy emättimen liian matalaan ph-arvoon ja voi aiheuttaa kutinaa ja kirvelyä.
Näyte otetaan spekulatutkimuksen yhteydessä. Spekula on tähystin, jonka avulla gynekologi levittää häpyhuulet siten, että saa kohdun napukkaan näköyhteyden.
– Papanäyte voidaan ottaa kahdella eri tavalla. Joko kehittyneellä tavalla, siveltimen näköisellä instrumentilla, jolla pyöräytetään solunäyte kohdun suulta ja kohdunkaulan kanavasta.
– Perinteisemmässä näytteenottotavassa yksi näyte otetaan emättimen pohjukasta ja toinen kohdun suulta pienillä puisilla lastoilla. Kolmas näyte pyöräytetään kohdunkaulan kanavasta pienellä harjalla.
HPV-testin tulos oli positiivinen, sairastunko nyt kohdunkaulansyöpään?
Positiivinen HPV-testitulos ei ole syy paniikkiin, rauhoittelee Parkusjärvi.
– HPV-infektiolla on tapana parantua spontaanisti. Jos testitulos on positiivinen, tarkoittaa se, että on saanut korkean riskin HPV-infektion ja silloin on syytä ottaa papanäyte solumuutosten varalle.
Jos papanäyte on puhdas, jää potilas seurantaan solumuutosten varalta ja kontrolli HPV-testi otetaan Käypä hoito -suosituksen mukaan.
– Silloinkin, jos papakokeesta löytyy lieviä solumuutoksia, usein tilannetta jäädään seuraamaan ja otetaan kontrollinäyte 12–24 kuukauden kuluttua.
– Papanäytteitä ja HPV-testejä tehdään Käypä hoito -suosituksen mukaisin väliajoin kunnes papanäytteen tulos on puhdas ja HPV-näyte on negatiivinen, Parkusjärvi kertoo.
