Kohdunkaulan syövän esiasteet ovat täysin oireettomia – papa-koekaan ei ole virheetön

Kohdunkaulan syövän esiasteet ovat täysin oireettomia.

– Ne eivät aiheuta kipua, kirvelyä tai kutinaa tai näy mitenkään päällepäin. Niiden havaitseminen on mahdollista vain papa- tai papilloomavirustestissä, ja siksi seulonnoissa on äärimmäisen tärkeää käydä, dosentti ja osastonylilääkäri Pekka Nieminen HYKSin Naistenklinikalta kertoo.

– Kukaan ei voi sanoa, että kun minulla ei ole oireita, niin minulla ei ole mitään muutoksiakaan – se ei vain pidä paikkaansa.

Lue myös: Mitä papa-kokeen tulos tarkoittaa? Näin tulkitset

Oireita tulee vasta, kun esiasteet ovat edenneet syöväksi. Tällöin voi ilmetä esimerkiksi veristä vuotoa kuukautisten ulkopuolella tai yhdynnän jälkeen tai pahanhajuista valkovuotoa. Samat oireet voivat toki liittyä moneen muuhunkin vaivaan.

– Useimmiten kohdunkaulan syöpä löydetään muualla kuin papa-kokeessa. Nainen hakeutuu jonkin muun syyn takia lääkärille tai gynekologille, ja siellä sitten nähdään, että kohdunnapukassa onkin poikkeavan näköinen muutos.

Yli puolet niistä noin 150–160 naisesta, jotka vuosittain sairastuvat Suomessa kohdunkaulan syöpään, ei ole käynyt papa-kokeissa viimeiseen kymmeneen vuoteen.

– Joko he eivät ole menneet seulontaan kutsusta huolimatta tai sitten he eivät ole vanhasta iästä johtuen enää saaneet kutsua, Nieminen sanoo.

Papa-koe ei ole täydellinen

Vaikka papa-seulontojen ansiosta Suomessa sairastuu ja kuolee kohdunkaulan syöpään noin 80 prosenttia vähemmän naisia kuin vielä viitisenkymmentä vuotta sitten, papa-koekaan ei ole täydellinen. Se poimii noin 70 prosenttia niistä naisista, joilla on vahvempia esiastemuutoksia kohdunkaulalla.

– Kolmasosa syöpään sairastuneista naisista on mennyt papa-kokeessa seulan läpi esiastemuutoksesta huolimatta. Silloin näyte on otettu huonosti, tulosta ei ole osattu lukea tai mukana on ollut jokin muu häiritsevä tekijä.

Kaikki kohdunkaulan syövät eivät myöskään näy papa-kokeissa. Se riippuu siitä, onko syöpä tyypiltään levyepiteeli- vai lieriöepiteelisyöpä. Levyepiteelisyöpä sijaitsee kohdunkaulan ulkopinnalla, lieriöepiteelisyöpä kohdunkaulakanavassa.

– Suurin osa kohdunkaulan syövistä on levyepiteelisyöpiä, ja niiden määrä on vähentynyt rajusti seulontojen myötä. Paljon harvinaisempia lieriöepiteelisyöpiä papa-koe sen sijaan ei saa erityisen hyvin kiinni. Niiden suhteellinen osuus syöpätapauksista on nykyään paljon isompi kuin vielä 40–50 vuotta sitten, Nieminen kertoo.

Tällä hetkellä kaikkiaan 30–50 prosenttia kohdunkaulan syövistä Suomessa on lieriöperäisiä ja 60–70 prosenttia levyepiteeliperäisiä. Sen sijaan esimerkiksi Virossa, jossa samanlaisia seulontoja ei ole, lieriöperäisiä syöpiä on viisi prosenttia ja levyepiteeliperäisiä 95 prosenttia, mikä vastaa Suomen tilannetta 1960-luvulla.

Lue myös: Kohdunkaulan syöpä vaanii nuoria naisia – isoimmalta riskitekijältä ei välty juuri kukaan

– Tämä kertoo siitä, että seulonta on meillä tepsinyt levyepiteeliperäisiin syöpiin.

– Vain nuorten tyttöjen maksuttomilla HPV-rokotuksilla saadaan tulevaisuudessa estettyä tapaukset, jotka muuten menevät läpi papa-seulan jäämättä kiinni, Nieminen painottaa.

Kohtu poistetaan levinneessä syövässä

Kohdunkaulan syövän hoito riippuu taudin levinneisyydestä. Paikallisessa syövässä hoidoksi riittää useimmiten vain kohdun poisto. Sana ”vain” on tosin tässä yhteydessä kyseenalainen, sillä monet kohdunkaulan syöpään sairastuvat ovat lisääntymisikäisiä naisia, jotka toivoisivat vielä saavansa biologisia lapsia.

– Jos syöpä on levinnyt, ei ole mitään mahdollisuutta säästää kohtua. Ihan paikalliseen ja alkavaan syöpään voi joskus riittää kohdunkaulakanavan osan poisto, Nieminen sanoo.

– Onneksi suurin osa nuorista naisista saadaan kiinni esiastevaiheessa, jolloin muutokset hoidetaan sähkösilmukkahoidolla ja kohdunkaula paranee täysin ilman mitään vaikutusta lasten saamiseen.

Levinneemmässä syövässä pitää usein kohdun poiston lisäksi antaa sädehoitoa ja sytostaatteja.

– Erittäin laajalle levinnyttä syöpää ei enää edes pystytä leikkaamaan, jolloin solunsalpaajat ja sädehoito jäävät ainoiksi hoitovaihtoehdoiksi, Nieminen sanoo.

Taudin levinneisyys löytöhetkellä määrittää ennustetta.

– Jos on etäpesäkkeitä, ennuste on kovin huono. Jos kasvain on paikallinen ja vain muutaman sentin kokoinen, ennuste on tosi hyvä.

– Kaiken kaikkiaan 60 prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Paikallisessa ykkösvaiheen syövässä eloonjäämisluku nousee yli 95 prosenttiin, Nieminen sanoo.