Perättömien raiskausväitteiden levittäminen toi nuorelle naiselle tuomion törkeästä kunnianloukkauksesta.
Helsingin hovioikeus piti voimassa Helsingin käräjäoikeuden joulukuussa 2017 antaman tuomion, jossa parikymppinen nainen tuomittiin perättömien raiskausväitteiden levittämisestä törkeään kunnianloukkaukseen.
Kyse on tapauksesta, jossa Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelija väitti samassa tiedekunnassa opiskelleen nuoren miehen raiskanneen hänet.
Väitti joutuneensa raiskatuksi juhlien jälkeen
Naisen väitteiden mukaan mies oli pakottanut hänet suuseksiin elokuussa 2015 eräänä opiskelijajuhlien jälkeisenä yönä.
Raiskausväitteiden tueksi ei ollut muita todisteita kuin naisen omat kertomukset.
Koska sekä käräjä- että hovioikeuden tuomiot ovat osittain salassa pidettäviä, tuomion julkisesta osasta ei käy tarkasti ilmi, missä ja miten raiskausväitteet saivat alkunsa.
Nainen teki rikosilmoituksen väitetystä raiskauksesta, mutta poliisi ei tutkinut sitä. Naisen kertomuksen mukaan poliisi oli ollut kuulustelussa asenteellinen ja painottanut kunnianloukkaussyytteen riskiä sana sanaa vastaan -tilanteessa.
Nainen oli ilmoittanut, ettei vaadi miehelle rangaistusta eikä ollut halukas selvittämään asiaa tarkemmin viranomaisten kanssa.
Poliisi katsoi, ettei rikosta ollut tapahtunut.
Tästä huolimatta nainen oli kertonut opiskelukavereilleen, että kyseinen mies oli raiskannut hänet väkivaltaa käyttäen. Huhut raiskauksesta levisivät nopeasti opiskeluyhteisössä.
Huhujen kohteena ollut mies leimattiin opiskelijayhteisössä raiskaajaksi.
3:58
Lue myös: Nainen kertoi joutuneensa raiskatuksi ABC:n vessassa Seinäjoella – oikeus tuomitsi naisen väärästä ilmiannosta
Lue myös: Perätön ilmoitus Tinder-raiskauksesta ei ole ainoa laatuaan – poliisille valehdellaan esimerkiksi kostotarkoituksessa perheen sisäisissä kiistoissa: "Yritetään tehdä pahaa toiselle osapuolelle"
Mies suljettiin opiskelijayhteisöstä
Oikeuden asiakirjojen perusteella perättömät raiskausväitteet vaikeuttivat merkittävästi miehen elämää, ja oikeudessa hän kertoi joutuneensa opiskelupiirien ulkopuolelle.
Mies ei saanut uusia kavereita eikä hän halunnut enää osallistua opiskelijatapahtumiin.
Miehelle harkittiin myös porttikieltoa opiskelijatapahtumiin raiskausväitteiden johdosta.
Raiskaajaksi leimaaminen vaikeutti suoraan myös hänen opintojaan. Mies ei saanut suoritettua tarpeeksi opintopisteitä ja joutui palauttamaan opintotukia Kelalle useiden satojen eurojen arvosta. Hän kertoi myös harkinneensa opintojen keskeyttämistä.
Työnhaku tyssäsi
Mies oli kertomansa mukaan hakenut alan töitä huolellisesti laadituilla hakemuksilla yli kymmenestä Helsingissä toimivasta asianajotoimistosta tulematta kuitenkaan valituksi hakemiinsa tehtäviin.
Mies oli häntä kuultaessa pitänyt todennäköisenä, että häneen liitetyt perättömät väitteet ovat vaikuttaneet myös kielteisiin rekrytointipäätöksiin.
Hän myös pelkäsi, että raiskausväitteillä on vaikutusta hänen työllistymiseensä tulevaisuudessa.
Lue myös: Alle 15-vuotias tyttö lavasti törkeän raiskauksen valeviestein – kaksi pidätettiin väärennettyjen viestien vuoksi
Hovioikeus piti naisen tekoa törkeänä
Hovioikeus katsoi yksimielisesti naisen syyllistyneen törkeään kunnianloukkaukseen. Teko katsottiin törkeäksi, koska raiskausta pidetään yleisesti halveksuttavana rikoksena ja raiskaajaksi leimautumisella on ollut merkittävää haittaa miehen elämälle.
Nainen kiisti syyllistyneensä törkeään kunnianloukkaukseen.
Hän väitti edelleen hovioikeudessa, että mies oli raiskannut hänet. Naisella ei ollut esittää todisteita väitteidensä tueksi.
Nainen vetosi oikeudessa myös sananvapauteen. Lisäksi nainen puolustautui sillä, että hän oli kertonut raiskauksesta vain ystävilleen pitämilleen ihmisille eikä väitteiden oltu tarkoitettu leviävän laajan yleisön tietoon.
Kertoi tapauksesta useissa tilanteissa
Oikeuden selvityksessä oli kuitenkin käynyt ilmi, että nainen oli kertonut väitetystä raiskauksesta useissa eri tilanteissa myös sellaisille ihmisille, joita ei tuntenut entuudestaan. Todistajalausuntojen mukaan hän oli maininnut miehen suoraan nimeltä.
Oikeus katsoi, että esittäessään raiskausväitteitä useissa yhteyksissä eri henkilöille naisen on täytynyt olla tietoinen siitä, että tieto leviää myös laajemmalle.
Oikeudessa kiistatonta oli se, että osapuolten välillä oli ollut seksuaalista kanssakäymistä kyseisenä yönä. Väitteet pakottamisesta ja väkivallasta perustuivat kuitenkin vain naisen omiin kokemuksiin eikä niille ollut objektiivisia todisteita.
Hovioikeudelle osoittamassaan valituksessa nainen kertoi, ettei hänellä ollut aikanaan voimia viedä raiskausilmoitusta eteenpäin ja pyysi siksi poliisia päättämään esitutkinnan.
Jo käräjäoikeudessa ilmeni, että nainen oli jatkanut opiskeluaan normaalisti ja jatkanut opiskelijajuhlissa käyntiä. Oikeuden mukaan ei voida pitää uskottavana, että hänen henkinen hyvinvointinsa olisi väitetyn raiskauksen seurauksena heikentynyt niin, ettei hän olisi jaksanut viedä asiaa eteenpäin.
Lue myös: Perättömät raiskausilmoitukset kasvussa? Ei tilastojen perusteella
Nainen joutuu maksamaan tuhansien eurojen korvaukset
Hovioikeus totesi, että raiskausta pidetään yleisesti erittäin tuomittavana ja tekijää kohtaan tyypillisesti erityistä halveksuntaa aiheuttavana rikoksena. Oikeudessa huhujen kohteeksi joutunut mies oli kertonut asian olleen yleisessä tiedossa, vaikeuksistaan osallistua luennoille, opintojensa viivästymisestä sekä eristymisestään opiskelijayhteisöstä.
Hovioikeuden mukaan se kuitenkin jäi näyttämättä, onko miehen harjoittelupaikkojen saamatta jääminen johtunut raiskausväitteistä. Hovioikeuden mukaan on vielä liian aikaista arvioida, millaisia vaikutuksia huhujen kohteeksi joutumisella voi olla miehen työllistymisen kannalta.
Myös todistajat ovat kertoneet asian olleen tiedekunnassa yleisesti tiedossa. Hovioikeus katsoo, että näin vakavaan rikokseen syyllistymistä koskevan valheellisen tiedon leviäminen laajan henkilöpiirin tietoon on suurta kärsimystä huhujen kohteelle.
Käräjäoikeus tuomitsi naisen 50 päiväsakon rangaistukseen ja maksamaan miehelle 10 000 euroa kärsimyskorvauksia sekä tämän oikeudenkäyntikulut.
Oikeus: Raiskaajan leima tulee seuraamaan miestä
Vahingonkorvauksen määrän osalta olennaiset seikat olivat miehen sulkeminen opiskelijaelämän ulkopuolelle ja maineen menettämisen aiheuttama henkinen kärsimys. Käräjäoikeuden mukaan on hyvin todennäköistä, että raiskaajan leima tulee seuraamaan miestä vuosien ajan ja nousemaan esille ennalta arvaamattomissa tilanteissa.
Hovioikeus alensi korvaussumman 6 000 euroon, sillä raiskausväitettä ei oltu tuomioon perustuvien tietojen mukaan levitetty opiskelijapiirien ulkopuolelle. Muilta osin tuomio pysyy ennallaan.
Asian arkaluontoisuuden vuoksi osa tuomiosta on määrätty salassa pidettäväksi vuoteen 2077 saakka, jolloin asian vireilletulosta tulee kuluneeksi 60 vuotta.