Homekorjausratkaisujen tekoon ei toistaiseksi ole luvassa lisäapua tieteelliseltä tutkimukselta.
Sosiaali- ja terveysministeriön johtama Toxtest-hanke veti vesiperän yrityksessään saada asiaan parannusta. Tarkoitus oli kehittää kenttäkäyttöön soveltuva ja luotettava toksisuus- eli myrkyllisyystesti, jota voitaisiin hyödyntää kosteusvauriokohteiden korjaustarpeiden priorisoinnissa ja terveyshaitan arvioinnissa.
Laihat tulokset esiteltiin julkisuuteen tänään. Niiden mukaan pölyn myrkyllisyyden mittausta ei vielä voida käyttää tarkoitukseen. Huonepölyn myrkyllisyys ei välttämättä myöskään selitä kosteusvauriorakennuksiin liitettyä oireilua.
Pölymäärä yllätti
Oletuksena oli, että homevauriokohteiden pölyssä on enemmän toksisuutta kuin homevapaiden vertailukohteiden pölyssä. Näytteiden keräämiseen käytettiin kahta eri tutkimusmenetelmää, pölyrättiä ja pahvilaatikkoa. Kumpikaan ei osoittautunut kuitenkaan tarkoitukseen sopivaksi.
Laatikkopölyn toksisuuden mittaus tuotti hypoteesiin nähden päinvastaiset tulokset. Vauriokohteissa oli yllättäen jostakin syystä vähemmän pölyä kuin terveissä kohteissa.
– Tämä on mielenkiintoinen asia. Emme osaa kuitenkaan sanoa, mihin tämä vähäinen pölyn määrä liittyy, tutkimusprofessori Harri Alenius Työterveyslaitoksesta kummasteli.
Aleniuksen mukaan havainto voisi johtua esimerkiksi siitä, että homekohteita siivotaan enemmän. Se on kuitenkin toisen tutkimuksen asia.
Rättimenetelmällä saatiin vaurio- ja kontrollikohteiden välille vain vähäisiä eroja. Pintojen epäpuhtaudet kuten pesuainejäämät saattavat häiritä näytteiden toksisuusmäärityksiä. Osa pölystä voi olla vanhaa ja osa uutta.
– Emme voi valitettavasti suositella mitään hankkeessa tutkittua lähestymistapaa käytännön työkaluksi kosteusvauriokohteiden korjauksien priorisointiin, Alenius sanoo.
Parempi vaihtoehto voisi tutkimusryhmän mukaan olla mittaaminen suoraan ilmasta, mutta se ei ollut tutkimusteknisistä syistä nyt mahdollista. Menetelmä vaatii vielä jatkokehittelyä.