Holtittomasti avaruudessa etenevä kantoraketti lähestyy maapalloa – kiinalaisraketin jätteiden todennäköisyys osua asutulle alueelle on hyvin pieni

4:25
Minne raketti putoaa? Aalto-yliopiston apulaisprofessori Jaan Praks arvioi asiaa MTV Uutiset Livessä eilen.

Maapalloa kohti hallitsemattomasti matkaava kiinalainen kantoraketti voi osua Maahan lähes milloin tahansa viikonlopun aikana. 

Yhdysvaltain puolustusministeriö on arvioinut kantoraketin palaavan Maan ilmakehään Suomen aikaa ensi yönä kello kahdelta, mutta arvio elää molempiin suuntiin yhdeksän tuntia.

Käytännössä arvio siis tarkoittaa, että raketti ilmestyy ilmakehään Suomen aikaa lauantain iltapäiväviiden ja sunnuntain aamuyhdentoista välisenä aikana.

Oman arvionsa laskeutumisajasta on ilmoittanut myös Venäjä, jonka ennuste osuu Yhdysvaltain puolustusministeriön antamaan aikahaarukkaan. Venäjän avaruushallinto Roskosmos arvioi raketin saapuvan mahdollisesti ilmakehään Indonesian eteläpuolella Timorinmeren yllä Suomen aikaa puoli kolmen jälkeen ensi yönä.

"Pitkä marssi" etenee avaruudessa holtittomasti

Pitkä marssi 5B -nimisen raketin 18 tonnin painoinen ydinosa etenee avaruudessa holtittomasti, eikä vielä tiedetä, mihin päin Maata se osuu. 

Kiina on kuitenkin etukäteen toppuutellut huolia mahdollisista vahingoista sanomalla, että on äärimmäisen epätodennäköistä, että kantoraketti aiheuttaa tuhoa.

On hyvin mahdollista, että kantoraketti tai ne osat, jotka eivät pala, läiskähtävät mereen, sillä maapallo on 70-prosenttisesti vettä.

– Toivomme, että se (kantoraketti) laskeutuu paikkaan, jossa se ei vahingoita ketään, Yhdysvaltain puolustusministeriön edustaja Mike Howard on lausunut.

Howardin mukaan Yhdysvallat seuraa kantoraketin matkaa. Tarkka paikka ilmakehään osumiselle selviää kuitenkin vasta muutamia tunteja ennen h-hetkeä.

Henkilövahinkojen todennäköisyys on hyvin pieni

Yhdysvaltojen puolustusministeri Lloyd Austin sanoi aiemmin, ettei maan asevoimilla ole suunnitelmia ampua kantorakettia alas. Austin antoi ymmärtää, että kiinalaiset ovat olleet huolimattomia antaessaan raketin pudota kiertoradalta.

Pariisin observatorion tähtitieteilijä Florent Delefie on arvioinut, että kantoraketin jätteiden todennäköisyys osua asutulle alueelle on todella pieni, ehkä vain yksi miljoonasta.

Viime vuonna jäämiä toisesta Pitkä marssi -raketista osui kyliin Norsunluurannikolla. Osuma aiheutti aineellisia vahinkoja, mutta kukaan ei kuollut tai loukkaantunut.

Astrofyysikko Jonathan McDowell Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics -tutkimusinstituutista ei pidä tilannetta erityisen huolestuttavana. Hän on kuitenkin sitä mieltä, että Kiinan on muutettava toimintatapaansa.

– Se, että valtava kasa metallisirpaleita lentää kohti Maata satojen kilometrien tuntivauhtia, ei ole hyvä toimintamalli, ja Kiinan pitäisi muovata Pitkä marssi 5B -lentojaan välttääkseen tämän.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja