Kantoraketti voi pudota Maahan asutusalueelle viikonloppuna, tarkkaa paikkaa ei voida ennustaa – tältä holtittomasti kieppuva romu näyttää

Kiina lähetti viime viikon torstaina avaruusasemansa ensimmäiset osat matkaan Pitkä marssi 5B -raketilla, jonka paluuta Maan pinnalle seurataan nyt jännittyneenä ympäri maailmaa.

Avaruusaseman moduulista irtautumisen jälkeen Pitkä marssi alkoi kiertää Maata epätavallisella lentoradalla ja pikkuhiljaa korkeutta menettäen. Poikkeuksellinen lentorata on tehnyt tarkan laskeutumisajan ja -paikan ennustamisen mahdottomaksi.

Spacenews-uutissivuston mukaan amatöörihavaintojen pohjalta raketin voidaan arvioida kieppuvan hallitsemattomasti.

Yhdysvaltain puolustusministeriön edustaja John Kirby kertoi keskiviikkona, että puolustusministeri Lloyd Austin on tietoinen asiasta ja Yhdysvaltain avaruuskomentokeskus seuraa raketin kulkua.

Kirbyn mukaan raketin runko on tulossa alas lähestulkoon yhtenä kappaleena. Hänen mukaansa raketin odotetaan palaavan ilmakehään lauantain aikana.

Washington Post -lehden mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriö kertoi tiistaina, että laskeutumispaikka voidaan määrittää vasta tunteja ennen ilmakehään palaamista.

Voittoa tavoittelemattoman Aerospace Corporationin mukaan raketin osia saattaa pudota Tyynellemerelle lähelle päiväntasaajaa.

Kiinan kommunistisen puolueen julkaisema Global Times -sanomalehti on kertonut Washington Postin mukaan, että raketin alumiiniseoksesta rakennetun ulkopinnan on määrä palaa helposti ilmakehässä.

Ihmisille raketti aiheuttaa Global Timesin mukaan vain erittäin pienen vaaran.

On liian aikaista sanoa, voidaanko raketille tehdä mitään

On mahdollista, että iso osa raketista tuhoutuu saapuessaan ilmakehään ja ainoastaan pienempiä osasia putoaa Maan kamaralle.

Vaikka raketti putoaisi taivaalta jotakuinkin yhtenä kappaleena, on hyvin mahdollista, että se laskeutuu mereen. Maapallon pinta-alasta 70 prosenttia on vettä.

Kumpaakaan näistä lopputulemista ei voi kuitenkaan pitää varmana, ja onkin mahdollista, että raketti putoaa asutuksen keskelle tai vaikkapa merellä liikkuvan aluksen päälle.

Kirbyn mukaan on liian aikaista tietää, voidaanko raketille tehdä jotain ja avaruusromua esimerkiksi tuhota jollain tavalla, jos raketista koituu uhkaa ihmisille.

– Me seuraamme sitä niin tarkkaan kuin mahdollista. On vain hieman liian aikaista sanoa juuri nyt, mihin se on matkalla tai mitä sille voidaan tehdä.

Uutiskanava CNN:lle asiaa kommentoinut astrofyysikko Jonathan McDowell on sitä mieltä, ettei ihmisten tarvitse ryhtyä raketin vuoksi mihinkään ennakoiviin toimenpiteisiin. Hänen mukaansa riski siitä, että raketti osuisi ihmisiin, on erittäin pieni, eikä sen vuoksi kannata menettää yöuniaan.

McDowellin mukaan raketin arvioidaan palaavan Maahan lauantain ja maanantain välillä.

Hänen mukaansa raketti ehtii kahden päivän aikana kiertää maapallon kolmekymmentä kertaa.

– Raketti kulkee jotakuinkin 18 000 mailin (noin 29  000 kilometrin) tuntinopeudella, McDowell kertoo ja painottaa, että tunninkin heitto arvauksessa voi muuttaa laskeutumispaikkaa lähes 30 000 kilometrillä.

Avaruusromun syntymisestä ei sitovaa sääntelyä

Avaruusromun synnyn estämisestä ei ole olemassa sitovaa kansainvälistä sääntelyä, kertoo kansainvälisen oikeuden professori ja Ilmailu- ja avaruusoikeuden instituutin johtaja Lotta Viikari Lapin yliopistosta.

Moni valtio kuitenkin noudattaa kansainvälisiä ohjeita, joissa muun muassa kehotetaan huolehtimaan, että valtion avaruusromusta on mahdollisimman vähän haittaa.

Vastuu avaruustoiminnasta on erilaista avaruudessa ja Maassa tapahtuvissa vahingoissa. Maan pinnalla vahingoista on YK:n avaruusvastuusopimuksen mukaisesti vastuussa esineen laukaisuvaltio.

– Ilmakehän läpi palanneiden suurten romukappaleiden aiheuttamilta mittavilta vahingoilta on vielä pitkälti vältytty, eikä näin ollen asiasta ole myöskään mainittavampaa oikeuskäytäntöä, Viikari kertoo STT:lle sähköpostitse.

Viikari ei lähde arvioimaan tämänkertaisen tapauksen syitä.

Kiina on Viikarin mukaan kuitenkin aiemmin osoittanut piittaamatonta suhtautumista avaruusromuongelmiin.

Kiinalaiskalustoa on pudonnut hallitsemattomasti aiemminkin

Pitkä marssi voi olla yksi suurimmista yksittäisistä Maan pinnalle putoavista avaruusromun palasista. Time-lehden mukaan raketilla on mittaa 30 metriä ja se painaa 21 tonnia.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kiina on menettänyt Maahan palaavan avaruusaluksen hallinnan.

Spacenewsin mukaan kahdeksan tonnia painanut Tiangong-1-avaruuslaboratorio putosi hallitsemattomasti vuonna 2018. Sen seuraaja Tiangong-2 puolestaan saatiin palautettua kiertoradalta hallitusti vuonna 2019.

Washington Postin mukaan Kiinalla on suunnitteilla vielä kymmenen laukaisua, joilla on määrä viedä uuden avaruusaseman osia Maan kiertoradalle.

Timen mukaan Harvard-Smithsonian Center for Astrophysicsia edustava Jonathan McDowell on kuvaillut Kiinan olevan poikkeus sen osalta, miten maat ovat hankkiutuneet edellisten 30 vuoden aikana eroon rakettien osista.

– He vain päättivät, että "Hei, maapallo on suuri. Ei tämä luultavasti vaikuta kehenkään.", McDowell sanoi Timen mukaan.

Spacenewsin mukaan suurin ja tunnetuin hallitsematon laskeutuminen sattui vuonna 1979, kun Nasan 76-tonnisen Skylabin romua levittyi laajalle alueelle Intian valtamerta ja Länsi-Australiaa.