Hollantilaiselle isoäidille isot uhkasakot lastenlasten kuvista Facebookissa – tietosuojavaltuutetun mukaan mahdollista myös Suomessa: "Riitoja saadaan aikaan mistä tahansa"

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion tietoon ei ole tullut Suomessa vastaavaa tapausta, jossa isovanhempia olisi pitänyt sakon uhalla kieltä julkaisemasta kuvia somessa. Yleisempää on, että oikeudesta kuvien julkaisuun riitelevät eronneet pariskunnat – koskien joko toistensa tai lasten kuvien julkaisemista internetissä.

– Aivan tällaista Hollannin tapauksen kaltaista äiti–tytär-tilannetta en muista, että olisi oikeuteen asti menty. Parisuhdetta tai perhettä koskevissa kiistoissa kuvan julkaisu on saattanut johtaa siihen, että asia on edennyt tuomioistuimeen asti, Aarnio sanoo.

Hollannissa isoäiti on saanut noin tuhannen euron sakkouhkan, ellei hän poista Facebookista ja Pinterestistä lastenlastensa kuvia, kuten hänen tyttärensä ja lastenlasten äiti vaatii. Oikeus päätti, että asia on EU:n tietosuoja-asetuksen GDPR:n piirissä, vaikka GDPR ei lähtökohtaisesti päde yksityiseen, henkilökohtaiseen tai kotitalouteen liittyvään dataan. Isoäidin tapauksessa se kuitenkin päti muun muassa siksi, koska sosiaalisen median kautta kuvat ovat normaalia laajemman piirin saatavilla.

Lue myös: Äiti ja tytär päätyivät oikeuteen lastenlasten kuvien julkaisemisesta Facebookissa – Hollantilaista isoäitiä uhkaavat yli tuhannen euron sakot

– Ensimmäisenä tuomioistuin on pohtinut varmasti sitä, onko isoäidin ja lasten välillä huoltajuussuhde, joka oikeuttaa isoäidin tekemään päätöksiä. Sellaista ei ole, joten kotitalouskohtaa ei sovellettu. Toisekseen oikeus kiinnitti huomiota, että kuvat eivät ilmeisestikään olleet suljetussa Facebook-ryhmässä, vaan kenen tahansa saatavilla, jolloin tietosuoja-asetus tuli sovellettavaksi.

Saman linjauksen pitäisi päteä Suomessa, eli isovanhempi olisi velvoitettu ottamaan lastenlasten kuvat pois Facebookista, jos toinen vanhemmista niin vaatisi.

– En halua Suomen isovanhempia pelotella, ja toivottavasti niitä tilanteita ei tulekaan Suomessa vastaan. Elämänkokemus on kuitenkin osoittanut, että ihmiset saavat aikaan riitoja mistä tahansa. Tietosuojavaltuutetun kannalta lähdetään pohtimaan sitä, onko kuvat julkaisseella laissa peruste, jonka nojalla asian saa tehdä.

EU:n tietosuoja-asetus eli GDPR on ollut voimassa kaksi vuotta.

– Eurooppalaisen tietosuojalainsäädännön tarkoitus on harmonisoida lainsäädäntöä Euroopan tasolla. Hollannin tulkinnan pitäisi siis olla sama muissakin jäsenmaissa. Tosin GDPR on sen verran tuore, ettei siitä ole vielä kovin monta EU-tuomioistuimen ratkaisua. Joudumme siis odottamaan, että tulkinnat ja ymmärrys tietosuojalain tulkinnasta harmonisoituvat entistä paremmin.

Aarnio toivoo, että ihmiset käyttäisivät asiassa maalaisjärkeä, eli ottaisivat sosiaalisesta mediasta kuvat pois, jos asianosainen tai heidän huoltajansa niin pyytää.

– Palveluntarjoajien rooli on myös keskeinen ja sitä pitää korostaa. Minusta ei ole oikein, että kuluttajia vastuutetaan ja velvoitetaan ylettömästi. Tietysti Hollannin esimerkin kaltaisessa tilanteessa kellojen pitäisi ruveta soimaan. Jos joku esittää tuollaisen vaatimuksen (ottaa kuvan pois sosiaalisesta mediasta), niin siihen kannattaa suhtautua vakavasti, Aarnio summaa.

Lisää aiheesta: Melkoinen ristiriita: Vanhemmalla ei välttämättä ole oikeutta urkkia alaikäisenkään puhelinta – "Viestintäsalaisuus koskee myös lapsia iästä riippumatta"