Oikeus tulla unohdetuksi nettihauissa on suhteellinen asia.
Suomalaiset ovat käyttäneet ahkerasti oikeutta pyytää internetjätti Googlea poistamaan itseään koskevia verkkohaun tuloksia, mutta Google on suostunut alle puoleen pyynnöistä.
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan tätä ei pidä tulkita niin, että Google olisi nihkeä toteuttamaan EU-tuomioistuimen kolmen vuoden takaista päätöstä.
– Ideana on, että eri maiden puroista syntyy se tulkintakäytäntö. Tällä hetkellä on luonnollista, että haetaan vielä puolin ja toisin oikeaa tulkintaa, Aarnio sanoo STT:lle.
EU-tuomioistuin päätti toukokuussa 2014, että ihmisellä on EU:n tietosuojalain nojalla ”oikeus tulla unohdetuksi” eli pyytää Googlea poistamaan vanhentuneita tai virheellisiä tietoja Euroopassa näkyvistä hakutuloksistaan.
Tyypillisesti kansalainen vaatii poistettavaksi tietoja tekemästään rikoksesta tai jostakin nuoruuden töppäyksestä.
Tietosuojavaltuutetun toimistoon tulee viikoittain yhteydenottoja ihmisiltä, joiden pyyntöön Google ei ole suostunut. Tällä hetkellä Aarnion toimistossa Google-tapauksia on jonossa noin sata, päätös on tehty vasta reilussa tusinassa.
– Näyttää, että tämä tuli tarpeeseen. Meillä alkaa suurin osa virheenoikaisuasioista olla Google-asioita.
Mitä on julkinen etu?
Kaikkiaan vajaat 8 000 suomalaista on tehnyt Googlelle poistopyynnön.
Niissä on pyydetty poistamaan hakutuloksista reilut 26 000 URL-osoitetta. Suomalaisten pyynnöistä Google on tilastojensa mukaan toteuttanut 42,8 prosenttia. EU:n laajuinen lukema on lähes sama: 43,2 prosenttia. Yli puolet pyynnöistä on siis hylätty.
EU-tuomioistuimen mukaan Google voi kieltäytyä pyynnöstä vain, jos se on julkisen edun mukaista. Google on saattanut kieltäytyä, jos kyseessä on esimerkiksi ollut vakava rikos. Ranskassa Google kieltäytyi poistamasta hauistaan tietoja lapsipornografian hallussapidosta tuomitun papin tuomiosta.
Myös poliittisessa virassa olevien tai liike-elämässä toimivien on ollut vaikea saada itseensä kohdistuvaa kritiikkiä poistetuksi hakutuloksista, vaikka tapauksesta olisi jo aikaa. Tämä on Aarnion mukaan normaalia juridiikkaa.
Useissa tapauksissa liikutaan kuitenkin melko harmaalla alueella. "Julkisen edun" tulkitsemisessa eri maiden tietosuojavaltuutetut ja tuomioistuimet luovat oikeuskäytäntöä.
– Me olemme käyttäneet osviittana esimerkiksi rikosrekisterin tallennusaikoja, Aarnio kertoo.
Tähän mennessä Suomessa tehdyistä päätöksistä melko useassa tietosuojavaltuutettu on kallistunut valittajan puolelle ja edellyttänyt Googlea poistamaan tietoja. Näitä tapauksia onkin useampia käsittelyssä hallinto-oikeudessa.
Googlelta ei kommentoitu asiaa STT:lle.
Ihmenappulaa ei ole
Aarnion mukaan monilla kansalaisilla on vääriä käsityksiä siitä, mitä EU-tuomioistuimen linjaama oikeus tulla unohdetuksi merkitsee.
Jotkut luulevat, että ihmisillä olisi nyt automaattinen oikeus saada Google poistamaan itseensä liittyvää materiaalia, vaikka todellisuudessa jokainen pyyntö käsitellään tapauskohtaisesti.
– Monesti myös luullaan, että meillä on täällä jokin nappula, jolla poistetaan tavaraa netistä. Kyllä Google on se, joka sen tekee. Meillä on toimivalta vasta, kun Google kieltäytyy siitä, Aarnio selvittää.
Tietoisuus on kuitenkin parantumaan päin.
– Ihmiset osaavat yhä paremmin käyttää omia oikeuksiaan.