Sosiaalinen robotti toivottaa aamulla hyvät huomenet. Sitten se muistuttaa, että on aika syödä ja ottaa lääkkeet. Päivällä robotti pitää huolen, ettei aika käy pitkäksi. Se pelaa ikäihmisen kanssa bingoa ja kertoo päivän uutisista. Robotti myös kehottaa liikkumaan ja vahtii seuralaisensa nukkumistottumuksia. Jos tulee hätä, se ottaa yhteyttä hoitajaan. Kaikki tämä voi tapahtua eläkeläisen kotona.
Monet eurooppalaiset tutkimuslaitokset ja yritykset ovat jo pitkään kehitelleet ja hiljattain myös testanneet hoivarobottia, joka auttaa käyttäjäänsä arjen askareissa. Robotti voi edesauttaa iäkkäitä asumaan omassa kodissa keskimääräistä pidempään. Suomesta projektissa on ollut mukana Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Suomessa hoivarobotteja on testattu vanhustyössä, mutta niistä ei ole vielä tullut hoitajien korvaajia. Suomen ensimmäistä Robottiviikkoa puuhaavan Cristina Anderssonin mielestä palvelu- ja hoivarobottien kehittämiseen kannattaa silti satsata, koska ne yleistyvät erilaisista roboteista nopeimmin, kun väestö ikääntyy.
– Niiden määrä ylittää lähivuosina teollisuusrobottien määrän. Ainakin Saksassa hoivarobotteja jo käytetään vanhainkodeissa, hän kertoo.
Vantaalle ehkä automaattinen pikkubussi
Andersson uskoo robottien yleistymisen vaikuttavan merkittävästi Suomen talouteen. Roboteista voi olla hyötyä monilla eri elämänalueilla, kuten sairaanhoidossa, teollisuudessa ja liikenteessä. Suomessa on jo visioitu nykyisen autokannan korvaamista valtaosin yhteiskäyttöisillä robottiautoilla.
Vantaan kaupunki selvittää puolestaan robottiautojen hyödyntämistä joukkoliikenteessä. Eurooppalaisessa projektissa on mukana 12 kaupunkia, joista viisi saa testata automaattisia ajoneuvoja joukkoliikenteessä. Vantaalla on vuoden loppuun asti aikaa hakea mukaan.
