Kuukausien terveyskeskusjonot lyhenevät todennäköisesti vasta hallituskauden loppumetreillä – taustalla ei ainoastaan resurssipulaa: "Kaikki on kiinni johtamisesta loppujen lopuksi"

– Jos sanotaan, että hoitotakuu tulee voimaan päivänä x lähivuosina, niin ei se onnistu niin, että siihen päivään asti mennään samalla tavalla ja sitten vain aloitetaan uudella tavalla, perustelee ylijohtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Tällä hetkellä neljästä kuuteen viikkoa on aika yleinen jonotusaika, jonka asiakas joutuu odottamaan päästäkseen kiireettömään hoitoon terveyskeskukseen, Kumpulainen arvioi.

Tavoitteena nipistää jonotusaika viikkoon

Hallituksen tavoite on nipistää jonotusaika viikkoon, mutta saattaa mennä vuosia, että se toteutuu kaikkialla. Yli 40 prosenttia suomalaisista pääsee jo nyt kiireettömään hoitoon viikossa, mutta loput eivät.

Mahdollista on, että lakiin tulee siirtymäaika samalla tavalla kuin hoitajamitoitukseen. Sitä ei Kumpulaisen mukaan ole vielä päätetty. Hoitajamitoituslaki tulisi voimaan elokuussa 2020, mutta siirtymäaika kestäisi vuoden 2023 aprillipäivään.

Hoitotakuulakia valmistellaan parhaillaan STM:ssä.

Ensi vuodelle kunnille on luvassa valtionavustusta noin 70 miljoonaa euroa muun muassa terveyskeskusten jonojen purkamiseen ja lääkärien palkkaamiseen. Myös vuosille 2021 ja 2022 on odotettavissa suurin piirtein samantasoista valtionavustusta.

– Ne rahat on tarkoitettu nimenomaan siihen, että saatetaan toiminta hyvälle tasolle, jotta sitten on helppo noudattaa lakia sinä päivänä, kun se tulee voimaan.

Kumpulaisen mukaan jonon lyhentäminen viikkoon vaatii lisäresursseja, mutta sen ylläpito ei.

– Jos jono on koko ajan kuukauden tai kaksi, se kertoo vain siitä, että on muodostunut tapa hoitaa asiat siinä ajassa.

Pitkä hoitotakuu aiheuttanut lepsuilua

Kumpulaisen mielestä nykyinen pitkä hoitotakuu on päästänyt terveyskeskukset lepsuilemaan. Hänen mukaansa niillä ei ole ollut muuta intressiä pysyä kohtuuajoissa kuin kansalaisilta tuleva paine.

Perusterveydenhuollon nykyisestä kolmen kuukauden hoitotakuusta päätti Matti Vanhasen (kesk.) hallitus vuonna 2005. Hallituksessa istuivat keskustan lisäksi SDP ja RKP.

– Käytäntö on osoittanut, että se on ihan liian pitkä aika, ja nyt sitä on perustellusti lähdetty korjaamaan, sanoo ylijohtaja Anu Niemi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).

Asiantuntijoiden mukaan pitkät jonot eivät johdu pelkästään resurssipulasta. Usein taustalla on ongelmia työprosesseissa ja johtamisessa.

– Meillä on paikkoja, joissa on ihan hyvät resurssit ja silti pitkät jonot, huomauttaa Kumpulainen.

– Työmallin toteuttaminen vaatii napakkaa johtamista. Kaikki on kiinni johtamisesta loppujen lopuksi, painottaa Niemi.

Kumpulainen on varma, että terveyskeskukset, joissa odotusajat ovat nyt alle kuukauden, pääsevät tulevaisuudessa pienin muutoksin seitsemään päivään.

– Hankalin tilanne on niillä, joilla odotusajat ovat 2–3 kuukautta, koska tapojen muuttaminen vaatii töitä.

Hoitotakuu ei koske vain lääkärille pääsyä

Hallitus on jo luvannut, että perusterveydenhuoltoon palkataan tuhat uutta lääkäriä. Hoitotakuu ei kuitenkaan koske vain lääkäreitä, vaan kyse on pääsystä terveydenhuollon ammattilaiselle – siis myös esimerkiksi fysioterapeuttien ja sairaanhoitajien vastaanotolle.

– Me lääkärit emme ole oikea vastaus kaikkiin ihmisten ongelmiin. Esimerkiksi selkä- ja olkavaivoissa fysioterapeutti hoitaa usein paremmin kuin lääkäri, koska heidät on koulutettu tutkimaan juuri niitä, sanoo Kumpulainen.

Kumpulaisen mukaan fysioterapeutti saa myös yhtä lailla kirjoittaa lyhyen poissaolotodistuksen kuin sairaanhoitajakin.

–  Myös esimerkiksi psykiatrinen sairaanhoitaja voi olla hyvä vastaus, jos asiakkaan ongelmana on ahdistus tai unettomuus. Tämän tyyppisiä asioita on paljon, joita tekemällä jonot saadaan lyhennettyä ja hallintaan. Moni terveyskeskus jo tekee sitä, mutta niiden pitää tehdä sitä vielä enemmän ja paremmin.

Ruuhkiin pitää varautua ennalta

THL:n Niemen mukaan keskeistä on, että potilaan asiat hoidetaan mahdollisimman sujuvasti kerralla loppuun asti.

–  Se edellyttää muun muassa, että ajanvarauskirjat yhdenmukaistetaan ja erilaisia vastaanottoaikoja on olemassa riittävän pitkälle.

Myös ennalta varautuminen on Niemen mukaan olennaista. Terveyspalveluiden kysynnässä on tiettyjä lainalaisuuksia, joita seuraamalla tiedetään, milloin on esimerkiksi syytä jo ennalta varata lisäkapasiteettia, ettei jono pääse kasvamaan turhan pitkäksi.

Niemi arvioi, että Suomessa on paikkakuntia, joilla väestöä on muuttanut kasvaville alueille ja lääkäreiden määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa.

–  Todellistakin vakanssipulaa on, mutta tosiasia on se, että työprosessien uudistaminen ja sovituissa pelisäännöissä pysyminen on yhtä tärkeää.

Hyvin toimiva työyhteisö on myös vetovoimatekijä lääkäreille.

–  Pelkällä palkalla ei lääkäreitä tänä päivänä enää pysyvästi töihin vedetä.

Paikalliset ratkaisut tehokkain tapa

Vuosien saatossa terveyskeskuksissa on kokeiltu erilaisia hankkeita, joilla työprosesseja on järkeistetty. Ongelma on Niemen mukaan ollut se, että hankkeen päätyttyä hyvistä käytännöistä on alettu taas lipsua.

Tällä hetkellä THL seuraa ja tukee Sitran hanketta, joka alkoi pari vuotta sitten viiden sairaanhoitopiirin alueella.

Alueet ovat Lappi, Keski-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme ja Pirkanmaa, joiden terveyskeskukset ovat alkaneet yhdessä parantaa hoidon saatavuutta ja asiakasymmärrystä.

– Kehittäminen on aika alussa ja näyttää siltä, että vielä ei systemaattista muutosta näy, mutta siellä on aloitettu Espoon kaltaisten muutosten toteuttaminen. Kyse on vanhojen hyväksi koettujen tapojen uudelleen herättely ja niiden johtaminen käytäntöön.

Espoota on pidetty mallioppilaana, sillä siellä on kyetty pitämään jonot varsin hyvin aisoissa viime vuosina. Kaikkia ei mallin kopioiminen kuitenkaan innosta.

– Se, että pystytään tekemään omia ratkaisuja paikallisesti, on varmasti tehokkain tapa tässä. Ei se, että kaikki tekevät samalla tavalla, sanoo esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirin kehitysjohtaja Mikko Häikiö.

Mittaustapoja on monia

Häikiön tietojen mukaan kolme Lapin kuntaa pääsee jo nyt melkein tavoiteltuun seitsemään päivään, mutta suurimmassa osassa jonot ovat paljonkin pidempiä.

–  Tilastojen pohjalta on kuitenkin vaikea sanoa, mikä tilanne oikeasti on, sillä mittaustapoja on monia ja järjestelmät tekevät virheitä.

Hän uskoo, että jonot on mahdollista rutistaa seitsemään päivään kaikilla Lapin terveysasemilla.

Joillakin paikkakunnilla, esimerkiksi Rovaniemellä, lääkärien rekrytointi voi kuitenkin olla hyvä tai lähes ainoa keino päästä seitsemän vuorokauden vaateeseen, Häikiö sanoo.