Mainos

Hoitotahto pitäisi tehdä, kun sitä ei vielä tarvitse – oletko jo toiminut?

Suomalaiset elävät yhä vanhemmiksi, ja entistä useampi tulee kuolemaan esimerkiksi dementiaan. Geriatrian ylilääkäri Tarja Konttila kannustaa ihmisiä tekemään hoitotahdon silloin, kun siihen vielä kykenee.

– Jos vaikka dementoituu, niin taudin loppuvaiheessa ei todellakaan pysty ottamaan mitään kantaa omaan hoitoonsa. Usein ihminen ei silloin enää puhu eikä ymmärrä, Tarja Konttila sanoo.

Hoitotahdossa ihminen kertoo, miten hän toivoo itseään hoidettavan elämän loppuvaiheessa.

– Voi esimerkiksi ilmoittaa, että jos olen sängyssä täysin toisten avun varassa enkä pysty puhumaan, niin toivon, että sydämen pysähtyessä ei käynnistetä elvytystoimenpiteitä. Tai että jos en enää taudin vaikeassa vaiheessa pysty syömään tai juomaan, niin en halua keinotekoisia elämää ylläpitäviä hoitoja, esimerkiksi ravitsemusletkuja.

Hoitotahdon tekemiseen ei tarvita asianajajaa. Hoitotahtolomakkeita löytyy esimerkiksi Muistiliiton ja THL:n sivuilta. Sellainen on hyvä liittää kirjallisena esimerkiksi sähköiseen potilastietokantaan eli Omakantaan.

Hoitotahto sitoo hoitohenkilökuntaa. Potilas ei voi määrätä, mitä hoitotoimenpiteitä hänelle tehdään, mutta hän voi määrätä, mitä toimenpiteitä hänelle ei saa tehdä.

– Letkuruokinta ei toki muutenkaan kuulu suomalaiseen vaikeaa dementiaa sairastavien hoitokulttuuriin ja elvytyksen järkevyyttäkin kyllä aina tietyllä tavalla mietitään, mutta usein elvytystilanne tulee eteen nopeasti. Jos siihen ei ole ennalta otettu kantaa ja paikalla on vaikka päivystävä lääkäri, joka ei tunne potilasta, niin saatetaan alkaa tehdä ihan epätoivoisia – jopa kärsimystä lisääviä – asioita hyvinkin huonokuntoiselle ihmiselle, Konttila selittää.

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.